Photo: Otavamedia / Mirva Kakko

Taiteen merkitys omantunnon peilinä kasvaa - mutta onko meillä enää omaatuntoa

|
Blogi

Taidekoulutus arvostaa menneisyyttään, mutta ei tingi tarpeesta luoda pohjaa uudenlaisille tavoille olla taiteilija, kirjoittaa Karri Kaitue Issue X -lehden kolumnissaan. 

Taloudellisen menestyksen mittarit koetaan helposti taiteellisten pyrkimysten vastavoimina. Tätä ruokkivat niin nopean voiton perässä juoksevat markkinavoimat kuin taiteilijat. Riippumaton taiteellinen työskentely ja isoja pääomia houkuttava massaviihde halutaan polarisoida: massaviihde palvelee sijoitetun pääoman vaatimuksia nopeasti, eikä anna arvoa yli aikojen kantavalle taiteelliselle työlle. Taidekoulutus voi parhaimmillaan rakentaa siltaa näiden keskenään mustavalkoisten ajatusmaailmojen välille.

Taide luo kulttuurin perustaa. Aidosti sivistynyt yhteiskunta takaa taiteelle itsenäisen toimintamahdollisuuden. On kuitenkin turhamaista kuvitella taidetta yhteiskunnasta irrallisena ja ainoastaan omaan ansaintalogiikkaansa perustuvana oikeutuksena. Yhteiskunnan on kannettava vastuuta taiteen elinmahdollisuuksista ja yksityisen sektorin osallistuttava kulttuurin arvojen vaalimiseen. Samalla taideyhteisöjen on myös ymmärrettävä, että annettuja taiteen kanonisointeja ei ole. Hyvä taide puhuttaa, nostaa tunteita ja on merkityksellinen rajattomasti. Itseisarvollinen toiminta ei ole juuri mitään muuta. Taide on kohtaamisia, joihin osallistuu aina haluamattaankin taiteilija ja yleisö.

Taiteelta ei odoteta taloudellisia menestystarinoita, mutta silti liian moni taiteilija elää kestämättömässä taloudellisessa ahdingossa. Tähän on löydettävä ratkaisu. Nykyaikainen taidekoulutus ymmärtää tämän ja tarjoaa keinoja siihen, että yhä useampi taiteilija elättää itsensä yrittäjän logiikalla. Taiteilijoilta edellytetään verkostomaista työskentelyä ja vahvaa kansainvälistymistä menestyäkseen. Maailma on läpinäkyvämpi kuin koskaan ja taideyleisö entistä valikoivampaa, eikä se omaa samanlaisia lähtökohtaisia lojaliteetteja kuin aikaisemmin. Yhä puhuttelevampaa taidetta sekä uudistuvia tapoja tuoda taidetta esiin tarvitaan ja vaaditaan.

Suomalainen taidekoulutus on korkeatasoista. Sen takaavat maailmanluokan opettajakunta ja asialleen sitoutuneet opiskelijat. Heillä pitää olla mahdollisuus kutsumuksensa toteuttamiseen myös jatkossa. Tulevaisuudessa menestyvä taidekoulutus arvostaa menneisyyttään, mutta ei tingi tarpeesta luoda pohjaa uudenlaisille tavoille olla taiteilija ja uudistaa taidetta. Kehittäminen vaatii panostusta ja kykyä olla puhutteleva, jotta vastakaikua löytyisi. Uskon, että taidekoulutus on tulevaisuudessa entistäkin suurempi ylpeytemme aihe. Kautensa 2015-2017 päättävä Taideyliopiston hallitus jättää työnsä tyytyväisenä ja toivoo suomalaiselle taidekoulutukselle parhainta menestystä.

Karri Kaitue

Kirjoittaja on hallitusammattilainen ja yritysjohtaja, joka toimi Taideyliopiston hallituksen puheenjohtajana 2015–2017

Kolumni on julkaistu alun perin Issue X -lehdessä, joka ilmestyi maaliskuussa Imagen välissä. Lue muita lehden juttuja täällä

Asiasanat