Taidetta konfliktin keskellä

|
Blogi

Israelin ja palestiinalaisten välisellä konfliktilla on ollut kiistaton vaikutus alueen taiteeseen ja kulttuurielämään. Lähes viisikymmenvuotinen palestiinalaisalueiden miehitys on vaikuttanut tarpeeseen välittää tietoa tapahtumista ulkomaailmalle sekä käsitellä traumoja ja vastarintaa taiteen keinoin.

Konfliktista lyhyesti

Konfliktin modernin historian voidaan sanoa alkaneen Israelin itsenäistymisestä vuonna 1948. Juutalaisten oman valtion perustamiseen tähdännyt kansallisuusaate, sionismi, syntyi kuitenkin jo 1800-luvun loppupuolella. Itsenäisyysjulistuksen jälkeisten taisteluiden seurauksena sadat tuhannet palestiinalaiset menettivät kotinsa, eikä pakolaisongelmaa ole ratkaistu vieläkään. Palestiinalaiset kutsuvat tapahtumia nimellä al-Nakba, katastrofi. Vuoden 1967 kuuden päivän sodan seurauksena Israel yli kolminkertaisti maa-alueensa, ja tuolloin alkanut Länsirannan ja Gazan palestiinalaisalueiden miehitys on jatkunut nyt lähes viisikymmentä vuotta. Sodan jälkeen Israel aloitti kiistanalaisten siirtokuntien rakentamisen asuttaakseen valtaamiaan alueita. Siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden silmissä laittomia ja tänäkin päivänä yksi suurimmista rauhan esteistä.

Vuoden 2006 alussa Hamas voitti vaalit miehitetyssä Palestiinassa syrjäyttäen maltillisemman Fatahin vallasta. Yhdysvallat ja Israel ilmoittivat, etteivät toimi sellaisen palestiinalaishallituksen kanssa, jossa Hamas on mukana. Tämän seurauksena aloitettu Gazan saarto ja sotatoimet alueella vuodenvaihteessa 2008–2009 sekä kesällä 2014 ovat johtaneet elinolojen kurjistumiseen ja mielipiteiden kärjistymiseen. Israelin Gazaan kohdistamat sotatoimet ovat tuoneet selkeästi esille konfliktin osapuolten epätasaiset voimasuhteet. Israelin voimapolitiikka on kohdannut runsaasti arvostelua länsimedian ja Israelissa vaikuttavan rauhanliikkeen taholta. Kuitenkin samaan aikaan miehityksen ja sotien traumatisoimat palestiinalaissiviilit joutuvat kamppailemaan tyydyttääkseen edes välittömät perustarpeensa.

Taiteen keinot

Alueen epävakaudella on ollut suuri vaikutus kulttuurielämään. Vuosikymmeniä jatkunut miehitys ja konflikti Israelin kanssa on muovannut alueen taidetta ja antanut sille leimallisesti palestiinalaisia erityispiirteitä. Taiteen keinoin välitetään tietoa vallitsevasta sosiaalisesta, kulttuurisesta ja poliittisesta tilanteesta, ja käsitellään miehityksen aiheuttamia traumoja. Palestiinalaiset taiteentekijät eivät keskity yksinomaan kritisoimaan Israelin politiikkaa. Yleismaailmallisten teemojen lisäksi käsitellään ympäröivien arabivaltioiden vastuuta tilanteen laiminlyönnistä ja kiinnitetään huomiota muun maailman välinpitämättömyyteen. Miehitettyjen palestiinalaisalueiden asukkaiden arkea mutkistavat asiat, kuten elintarvikkeiden ja vedensaannin vaikeus sekä liikkumisen rajoitukset, vaikuttavat luonnollisesti myös taiteentekijöiden elämään. Israel voi evätä matkustuslupia ulkomaille ja  vaikuttaa näyttelyiden ja esitysten järjestelyihin sekä rahoitukseen. Tällä hetkellä Isossa-Britanniassa jo 900 taiteilijaa on allekirjoittanut kulttuuriboikottisitoumuksen osoittaakseen tukeaan palestiinalaisten tasavertaisille oikeuksille, miehitystä vastaan. Artists for Palestine UK -verkoston boikotti on herättänyt kiivasta keskustelua.

Taideyliopiston opiskelijat asettuvat Betlehemiin

Taideyliopiston opiskelijat asettuvat reilun 25 000 asukkaan Betlehemiin Länsirannalle, lähelle jatkuvien kiistojen kohteena olevaa Jerusalemia. Betlehemiä pidetään Jeesuksen syntymäkaupunkina ja aiemmin se olikin pitkälti kristittyjen asuttama. Nykyään muslimienemmistöisessä Betlehemissä ei voi välttyä näkemästä erotusmuuria, jonka rakentamisen Israel aloitti vuonna 2002 palestiinalaisten toisen kansannousun eli intifadan aikaan. Israelin mukaan ”turva-aidan” tarkoitus on suojella maata terrorismin varalta. Kahdeksan metrin korkuinen betonirakennelma kiemurtelee pitkin Länsirantaa eristäen palestiinalaiset Jerusalemista, jonka itäosaa vielä joku aika sitten kaavailtiin itsenäisen Palestiinan valtion pääkaupungiksi. Sittemmin kahden valtion ratkaisun mahdollisuuksia on alettu epäillä. Suunnitelmien mukaan muuri on valmistuessaan lähemmäs 700 kilometriä pitkä (vrt. Berliinin muuri 155 km). Muuri vaikuttaa merkittävästi palestiinalaisten arkeen, kun tuhannet työläiset kulkevat Betlehemistä tarkastuspisteiden kautta töihin Itä-Jerusalemiin tai Israelin puolelle päivittäin. Muurista on tullut myös ilmaisun väline, kun ihmiset ikuistavat tuntemuksiaan betoniseinään.

Taideyliopiston opiskelijat pääsevät seuraamaan kiinnostavia hetkiä myös Israelin sisäpolitiikassa, kun Israelissa järjestetään parlamenttivaalit maaliskuussa. Maan pääministeri, Likud-puolueen Benjamin Netanjahu on ollut viimeaikoina näkyvästi esillä myös länsimaisessa mediassa. Keskusta-oikeistolainen Likud tunnetaan tiukasta linjastaan Palestiinan kysymyksessä. Pariisin ja Kööpenhaminan sananvapautta ja juutalaisia vastaan suunnattujen iskujen  jälkimainingeissa Netanjahu on kehottanut Euroopan juutalaisia muuttamaan Israeliin, mikä on kirvoittanut kriittisiä lausuntoja niin eurooppalaisilta valtionjohtajilta kuin juutalaisyhteisöjen edustajiltakin. Kaikkia Netanjahun esiintyminen maailman juutalaisten äänenä ei miellytä. Netanjahun maaliskuun alkuun suunniteltu puhe kongressille Yhdysvalloissa on sekin herättänyt ristiriitaisia tunteita.

Onko taiteella sijaa konfliktissa?

Taiteen merkitys kipeiden asioiden käsittelyssä on tärkeä. Taideprojektien avulla on autettu palestiinalaisia lapsia käsittelemään miehityksen aiheuttamia traumoja, ja pakolaisleireillä elävien ihmisten arkea on yritetty virkistää sirkuksen keinoin. Taiteella on itseisarvonsa myös konfliktin keskellä. Se kokoaa kokemuksia ja kartuttaa yhteisön jaettua muistia. Erilaisten taidemuotojen avulla voidaan välittää tietoa ja peräänkuuluttaa vastuuta. Suomessakin on esitetty palestiinalaistekijöiden elokuvia ja käännetty kirjallisuutta, sekä nähty näyttelyitä ja musiikkiesityksiä. Taiteen keinoin voidaan edesauttaa dialogin syntymistä, ja juuri dialogiyhteyden avautuminen ja toisten ymmärtäminen on tärkeä askel kohti rauhanomaisia ratkaisukeinoja umpisolmussa olevassa konfliktitilanteessa. Taideyliopiston opiskelijoiden osallistuminen harjoitteluun ja opiskelijavaihtoon Palestiinan alueella on itsessään todiste siitä, että taiteella on paikka myös konfliktin keskellä.

Sini Paloheimo työskentelee Taideyliopiston Kuvataideakatemian viestinnässä. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri ja opinnoissaan tutkinut palestiinalaiskristittyjen vähemmistöä sekä kristillistä sionismia. Paloheimon teksti aloittaa Rajalla-blogin kirjoitusten sarjan, jossa Taideyliopiston opiskelijat Aili (musiikkikasvatus, Sibelius-Akatemia), Annukka, Helena ja Petra (teatteripedagogiikka, Teatterikorkeakoulu) valottavat kukin vuorollaan kokemuksiaan vaihdosta Palestiinassa.