Photo: Katri Maasalo

Lempeä katse lapsuuden Kallioon - Sini Rautavaara kertoo Tietäjien lahjasta

|
Blogi

Einojuhani Rautavaara tunsi O. Henryn tarinan The Gift of the Magi jo pitkään ennen kuin sai ajatuksen lähteä työstämään sitä musiikiksi. Tarina oli ollut Auli Hurmeen ja Ritva Mäkelän käännöksenä Väinö Hämeen-Anttilan toimittamassa Hyvää yötä! -kertomuskokoelmassa. Einojuhani Rautavaaran vaimo Sini Rautavaara tiesi kirjasen olleen jo varhaisnuoruudessa miehensä kirjahyllyssä.

– O. Henryn alkuperäisessä, 1900-luvun alun Amerikkaan sijoittuneessa tarinassa, ei ollut kaikkia hahmoja, jotka oopperassa esiintyvät. Maailman vanhimman ammatin harjoittaja Saaban kuningatar ja vuokraisäntä Salomon liittivät säveltäjän ajatuksissa tarinan tapahtumat luontevammin uuteen ympäristöön, hänen lapsuutensa Kallioon, Sini Rautavaara kertoo.

Alkuperäisessä tarinassa peruukkiliikettä pyöritti rouva Sofronie herra Zoff Musunoffin sijaan. Näiden kolmen lisätyn hahmon teksti on Rautavaaran omaa käsialaa, joskin Henryn tarinasta voi kuulla lisätyn tekstin kaikua monin paikoin rivien välissä. Myös pääpari, Della ja Jim, sai Rautavaaran tarinassa uudet nimet, Minna ja Joel, jotka soveltuivat helsinkiläiseen miljööseen. Sini Rautavaaran mukaan Tietäjien lahjan säveltäminen oli Einojuhanin oma idea, jonka lähtökohdaksi tuli televisio-ooppera. Syitä tähän ratkaisuun olivat tarinan elokuvallisuus, leikkauskohdat kohtausten välillä ja yhtä aikaa eri tiloissa tapahtuvat asiat, jotka tekivät haasteelliseksi näyttämölle istuttamisen. TV-version tarinasta ohjasi Hannu Heikinheimo, ja sitä kuvattiin muun muassa Porvoossa, jonka puutaloympäristö sopi ajankuvaan. Myöhemmin Einojuhani teki muutoksia sävellykseen, jotta se toimisi paremmin myös näyttämöllä.

– Yleensä oopperoissa ei ole väljyyttä näyttämötoiminnan täysin vapaalle muotoilulle, vaan tapahtumien on mahduttava musiikin raameihin. Tietäjien lahjan muokatussa versiossa pelivaraa antavat toistettavat jaksot, jotka voi lopettaa keskeltäkin, Sini Rautavaara taustoittaa.

Tietäjien lahjan englanniksi käännetty versio kuultiin vuonna 2010 Australiassa konserttiohjelman osana. Sen jälkeen joulutarina unohdettiin.

– Suunnitelmia oli kyllä vireillä teoksen uudelleen herättämiseksi, mutta lopulta kokoperheen joulunäytelmä kaatui inhimillisesti liian raadollisiin hahmoihin. Ne olivat liian voimakkaita lapsiperheille, vaikka tarina itsessään on kaunis ja sävellyksessä monia helmiä, Sini Rautavaara sanoo.

Sini Rautavaaran mukaan Einojuhani katsoi Tietäjien lahjassa elämäänsä taaksepäin ja kirjoitti oman lapsuutensa oopperaan. Hän tarkasteli teoksen kautta menneisyyttään vanhemmalla iällä ja teoksen omakohtaisuus tuli hänelle tutusta ympäristöstä.

– Asioihin pitää saada etäisyyttä, jotta ne voi nähdä kirkkaammin. Silloin osaa nähdä, nauttia ja muistaa hyviäkin asioita. Tarinan ainekset on kerätty siitä, mitä hän pienenä poikana Kalliossa näki, koki ja aisti. Isä Eino Rautavaara oli Kallion kirkon kanttori ja äiti oli lääkäri. Köyhien lääkäri. Kavereiden kodit olivat erilaisia. Monet Einojuhanin kaverit asuivat esimerkiksi hellahuoneissa. Hän lihotti tarinaa uusilla henkilöillä, joita muisti lapsuuden Kalliosta. Hahmoista ei siksi tullut niin kauniita ja siloteltuja, miten elämä nyt yleensäkin on”, leski Sini Rautavaara kertoo.

Alkuperäisen tarinan Jim oli langanlaiha 22-vuotias nuorukainen, jolla ei talvipakkasella ollut laittaa päälleen kunnollista takkia saati hanskoja käsiinsä. Tarinan pari eli raskaan työn uuvuttamana niukkuuden keskellä. Jimin suurin omaisuus oli kallis kultainen perintökello ja Dellalla arvokkainta kuninkaallisen kauniit hiukset. Tietäjien lahjan määritelmä on Henryn tarinan loppusanoin juuri tällainen – lahja, joka on rakkauden tähden luovutettu, antajansa kallein omaisuus. Esittäessämme tämän Rautavaaran teoksen hänen poismenonsa jälkeen herää ajatus: säveltäjän kallein aarre – musiikki, on meille pyyteettömästi annettu, ja siksi tietäjien lahjan veroinen.

Teksti: Matias Haakana

Asiasanat