Benjamin Britten - sanoista musiikkiin

|
Blogi

Benjamin Brittenin (1913–1976) puhutteleva, joskus provosoivakin musiikki on vaikuttanut englanninkielisissä yhteiskunnissa yli maiden rajojen jo vuosikymmenten ajan. Britten sävelsi herättääkseen ajatuksia ja käydäkseen dialogia. Hänen aiheensa kumpusivat ihmisyydestä ja elämästä, ja niiden taustalla on usein todellisia tilanteita. Osuvin esimerkki tästä lienee hänen vuonna 1962 säveltämänsä The War Requiem, jossa hän yhdistelee latinankielisiä messutekstejä ensimmäisessä maailmansodassa taistelleen rintamamiehen runoihin. Omien sanojensa mukaan Britten halusi sävellyksellään saada ihmiset ajattelemaan ja tuntemaan. Brittenin musiikki on myös hyvin englantilaista: se on nokkelaa, ja sen tekstit ovat sanavalmiita.

Britten piti ihmisääntä jaloimpana instrumenttina ja vokaalimusiikkia ylimpänä musiikinlajina. Hänen lauluistaan ja oopperoistaan kumpuaa ääretön mielikuvituksellisuus ja sävyjen kirjo sekä intohimo kirjoittaa tietyille äänille ja persoonille. Hänen melodiansa on sävelletty tarkasti kuvastamaan kulloisenkin hahmon mielenliikkeitä. Jokainen merkintä nuotissa on tarkoituksenmukainen ja paljastaa jotain kertojan ajatuksista. Ne ovat miltei kuin näyttämöohjeita: ne kertovat, kuinka repliikin voi näytellä.

Tämä äärettömän tarkka, tekstilähtöinen ja -painotteinen tapa työstää Brittenin musiikkia nousi myös toistuvasti esille vaihto-opinnoissani Lontoon Guildhall School of Music and Dramassa. Kun vaihdon aikana valmistimme oopperakohtauskurssilla kokonaisuuksia Brittenin oopperasta Albert Herring (1947) ja Billy Budd (1951), pääsin ensimmäistä kertaa käytännössä työstämään hänen näyttämöteoksiaan. Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen produktiossa haluankin haastaa itseni löytämään ja toteuttamaan juuri Lontoossa oppimiani, Brittenin tarkkaan partituuriin merkitsemiä tehokeinoja ja nyansseja, jotka palvelevat tekstiä ja siten myös tarinaa ja herättävät sen eroon.

Teksti: Henri Tikkanen

 


Benjamin Britten: The Rape of Lucretia

Esitykset 16.–23.11.2018, Musiikkitalo, Sonore-sali
Osta lippu

Sibelius-Akatemian ooppera ja orkesteri

Markus Lehtinen, musiikinjohto
Victoria Newlyn, ohjaaja
Sampo Pyhälä, lavastus
Sofia Pantouvaki, puvustus
Riina Laine, maskeeraus
Eero Erkamo, valosuunnittelu

Rooleissa:
Male Chorus: Topias Lundell / Tuomas Miettola
Female Chorus: Réka Bata / Minna-Leena Lahti
Collatinus: Gustav Johansson
Tarquinius: Henri Tikkanen / Jussi Vänttinen
Lucretia: Rachel McIntosh / Isabella Shaw
Junius: Emil Mahjneh
Bianca: Irina Nuutinen
Lucia: Johanna Takalo

Lisätietoja: ​Tuottaja Mirka Rättyä, 050 526 2005, mirka.rattya@uniarts.fi