Kuva: Tapani Valsta vuonna 1946. Heikki Valstan kotialbumi.

Rintamalta Maj Lind -pianokilpailun voittajaksi

|
Blogi

Maj Lind -pianokilpailun 1940-luku (2/2)

Maj Lind -pianokilpailu oli ensimmäisellä vuosikymmenellään tarkoitettu ainoastaan Sibelius-Akatemian opiskelijoille, jotka olivat Suomen kansalaisia. Siihen saivat osallistua, ”nykyiset tai enintään kaksi vuotta sen kirjoista poissa olleet entiset oppilaat”. Kilpailu järjestettiin vuosittain. Ohjelmaan kuului kaksi pakollista teosta sekä yksi vapaavalintainen teos.

1946

Toinen Maj Lind -pianokilpailu järjestettiin 25.–26.10.1946, tasan vuosi ensimmäisen kilpailun jälkeen.

Pakolliset teokset olivat BB:t eli Bachin Preludi ja fuuga E-duuri (DWK I) ja Beethovenin 32 muunnelmaa c-molli. Tuomariston kokoonpano oli muuten sama kuin edellisessä kilpailussa, paitsi Selim Palmgrenin tilalla oli kapellimestari Jussi Jalas (1908–1985).

Kilpailuun ilmoittautui seitsemän pianistia, joista ensimmäiseksi sijoittui Tapani Valsta. Palkinto oli 45 000 markkaa (nykyrahassa noin 3400 euroa). Toiseksi sijoittui Pentti Soinne ja kolmanneksi Olavi Vartia. Kilpailuun osallistuivat myös jo edellisestä kilpailusta tutut Karin Lindroos ja Timo Mäkinen, edellisen kilpailuvoittajan sisko Inkeri Siukonen sekä tuleva akateemikko Joonas Kokkonen.

Opiskelijat olivat sodan kokeneita nuoria. Viisi vuotta ennen kilpailua Tapani Valsta oli koulutettu kranaatinheittimistön tulenjohtotehtäviin ja hän oli matkannut rintamalle kuten kaikki muutkin. Onneksi rintamalla oli käyttöä pianistillekin. Valstan ohjelmisto monipuolistui, kun hän soitti mm. Dallapé-tanssiorkesterissa.

Tapani Valsta on kertonut Maj Lind -kilpailusta: ”Taiturikappaleena soitin Schulz-Evlerin An der schönen blauen Donau -parafraasin, mikä taisi olla [piano-opettaja Ilmari] Hannikaisen ehdotus. Kun tulos julistettiin ja sain ensipalkinnon, nousi Timo Mäkisen isä yleisöstä ja ilmoitti tuntemattoman lahjoittajan myöntäneen Timo Mäkiselle samansuuruisen palkinnon. Muistan kuinka Timo oli vaivautunut.” 

Tapani Valsta (1921–2010) oli 25-vuotias kilpailun voittaessaan. Samana vuonna hän suoritti urkudiplomin, sitten pianodiplomin sekä kirkkomuusikon loppututkinnon. Valsta oli kysytty orkesterisolisti ja hän esiintyi useiden laulajien sekä sellisti Arto Noraksen ja Seppo Tukiaisen kanssa. Hän oli Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan urkuri lähes 30 vuotta ja toimi Sibelius-Akatemiassa mm. pianonsoiton professorina aina eläkeikäänsä saakka. 

1947

Kolmas Maj Lind -pianokilpailu järjestettiin jälleen tasan vuosi edellisen jälkeen, 24.–26.10.1947. Maailma oli siinä vaiheessa, että savikiekon seuraajaksi oltiin kehittelemässä vinyylilevyä ja median huomio oli Lontoossa, jossa prinsessa Elisabet oli avioitumassa Philipinsä kanssa.

Maj Lind -pianokilpailun pakollisina olivat jälleen B ja B eli Bachin Preludi ja fuuga B-duuri sekä Beethovenin sonaatti cis-molli op. 27 nro 2 (Kuutamosonaatti). 

Kilpailutoimikunta toimi myös tuomaristona. Uutena nimenä joukossa oli Elli Rängman-Björlinin oppilas Maire Hallava (1911–2004), joka oli toiminut mm. Aino Acktén laululuokan pianistina. Myös maisteri Jouko Tolonen (1912–1986) oli nimenä tuore.

Kilpailuun ilmoittautui seitsemän pianistia. 

Ensimmäiselle sijalle julistettiin Clara Grenman, joka voitti 45 000 markkaa (nykyrahassa noin 2600 euroa). Hänen vapaavalintainen teoksensa oli Schumannin Abegg-muunnelmat. Toiseksi sijoittui Pentti Soinne ja kolmanneksi Olavi Vartia. Mukana kilpailivat myös Brita Boijer-Könni, Joonas Kokkonen, Taimi Kuusi ja Jaakko Somero.

Clara Grenman (1918–2014) oli 29-vuotias voittaessaan kilpailun. Hän ei voittonsa jälkeen kuitenkaan suunnannut konserttilavoille vaan keskittyi työskentelemään lasten ja nuorten parissa. Hän opetti Sibelius-Akatemian alkeiskoulussa, joka sittemmin tunnettiin nuoriso-osastona. Hän koki arvokkaaksi pianonsoiton ja pianopedagogiikan opettamisen, ei keskipisteenä olemisen. Hillityn pedagogin vahva kiinnostuksen kohde musiikin rinnalla oli käsityöt. 

Clara Grenman teki kuten Maj Lind: hän testamenttasi omaisuutensa Sibelius-Akatemian tukisäätiölle tukeakseen Sibelius-Akatemian opiskelijoita. 

1948 

Neljäs Maj Lind -pianokilpailu järjestettiin 23.10.1948. Koska kilpailuun ilmoittautuneita oli vain kolme, palkinto jaettiin heti samassa tilaisuudessa. Pakollisina teoksina olivat Bachin Preludi ja fuuga H-duuri sekä Mozartin Sonaatti a-molli. 

Palkintolautakunnassa oli uusia nimiä sijaisina: viulisti, pianisti ja kapellimestari Leo Funtek (1885–1965) ja pianisti Cyril Szalkiewicz (1914–1969).

Palkinnon sai Kauko Kuosma. Summa oli 50 000 markkaa (nykyrahassa noin 2200 euroa). Vapaavalintaisena teoksena hän soitti Mendelssohnin Variations sérieuses. 

Kauko Kuosma (1926–2013) oli 22-vuotias voittaessaan kilpailun ja niin ikään jo sodan käynyt nuorimies. Jatkosodan aikana hän kuului Helsingin ilmatorjuntajoukkoihin ja esiintyi viihdytysjoukoissa. Suoritettuaan pianodiplomin hän toimi pitkään Sibelius-Akatemian opettajana ja lehtorina, konsertoi ja sävelsi sekä toimi aktiivisesti musiikkialan järjestöissä.

1949

Vuoden 1949 Maj Lind -pianokilpailu päätettiin siirtää seuraavalle vuodelle, koska ilmoittautuneita oli vain yksi. Viidennen kilpailun myötä päästiin uudelle vuosikymmenelle.

 

Teksti: Katri Maasalo

Lähteinä: Tapani Valstan sitaatti Tarmo Järvilehdon artikkelista Pianopedagogit ry:n Pianisti-lehdessä (2009): Suomen pianotaiteen grand old man Tapani Valsta kertoo elämästään; Erik T. Tawaststjernan kirjoittama Clara Grenmanin nekrologi, HS 5.4.2014; Kirsti Sorakkalan kirjoittama Kauko Kuosman nekrologi, HS 14.5.2013.