Maria Kopjeffin ja Arvid Lindin vihki-ilmoitus Nya Pressen -lehdessä 1.6.1897. Digitaalinen sanomalehtiarkisto, Kansalliskirjasto.

Kuka oli Maj Lind?

|
Blogi

 

Maj Lind eli monen kielen ja kulttuurin keskellä. Elokuussa 2017 hänen nimeään kantava pianokilpailu luo Musiikkitaloon sellaisen kielten kirjavuuden, joka olisi ollut varmastikin mieluista myös hänelle itselleen.

Maj Lind, tyttönimeltään Maria Kopjeff, syntyi 1.3.1876 eli 141 vuotta sitten Kuopiossa, Suomen suuriruhtinaskunnassa. Hänen kotikielensä oli venäjä.

Marian isoisä oli Kuopion ortodoksisen seurakunnan rovasti Konstantin Kopjev (Kopjeff). Marian isä Ilja (1848–1921) oli rovastin ja tämän vaimon ottopoika, eikä rovastilla ollut muita lapsia. Ilja oli syntynyt Revalissa (nyk. Tallinna) paronin poikana. Marian äiti oli Anna Stepanovna Kakurjukij (1854–1918), rovastin vaimon sisarentytär.

Marian lapsuudessa Kuopion lääninkuvernöörinä oli Alexander Järnefelt. Kirjailija Minna Canth kokosi kulttuuripiirit kotiinsa Kanttilaan. Kaupungissa konsertoivat mm. Ida Basilier-Magelssen, Oskar Merikanto ja Maikki Pakarinen. Valokuvassa käytiin Victor Barsokevitschin studiossa, niin myös Maria ja hänen veljensä Konstantin (Kostja). 

Perheellä oli vahva sidos suuriruhtinaskunnan emämaahan ja etenkin Pietariin. Se oli Marian äidin Annan syntymäkaupunki, ja siellä isä Ilja oli opiskellut sähköttäjäksi. Siellä nämä myös avioituivat. Toisinaan Maria matkusti äitinsä kanssa Pietariin sukuloimaan ja musiikkiopintojen pariin.

Kuopiossa oli ruotsinkielinen tyttökoulu, jota Maria kävi 10–15-vuotiaana. Hän opiskeli myös pianonsoittoa.

Vuonna 1895 Maria oli 19-vuotias ja asui Helsingissä. Samana syksynä hän julkaisi kahdessa ruotsinkielisessä sanomalehdessä ilmoitukset, joissa hän tarjosi paitsi pianotunteja myös apua koulutehtävissä suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Silloin hän asui osoitteessa Abrahaminkatu 8, parinkymmenen minuutin kävelymatkan päässä nykyisestä Musiikkitalosta.

Kaksi vuotta myöhemmin 1897 Maria avioitui Helsingissä liikemies Arvid Lindin (1871–1932) kanssa. Tämä oli kunnallisten luottamustoimien ohella kiinnostunut mm. polkupyöräurheilusta, autoilusta ja metsästyksestä. Maria sai appivanhemmikseen majuri Anders Knut ja Ebba (o.s. Sevén) Lindin.

Maj ja Arvid Lind asettuivat Oulunkylään, jonne he rakennuttivat vuonna 1899 suuren puuhuvilan. Villa Lindebo oli kaksikerroksinen ja siinä oli torni. Oulunkylän huvilakaupungista oli rautatieyhteys Helsinkiin ja huvilalta oli hevoskyydillä lyhyt matka asemalle.

Suomen itsenäistyessä 1917 Maj Lind oli jo 41-vuotias. Sanomalehtitietojen mukaan hän esiintyi vuonna 1920 laulajana Oulunkylän VPK:n vuosijuhlassa. Lindien luovuttua huvilastaan siinä toimi 1920-luvulta alkaen Oulunkylän yhteiskoulu ja sittemmin Suomen taitelijaseuran taiteilijatalo ennen kuin se purettiin. Paikan nykyinen osoite on Mikkolantie 1. 

Maj Lindistä tuli leski 35 avioliittovuoden jälkeen. Hän asettui Etu-Töölöön Ilmarinkatu 4:ään. Sen talon seinään hän sai lopulta oman muistolaattansa.

Maj Lind kävi konserteissa ja teki matkoja ulkomaille. Vuonna 1938 hän matkusti Italiaan ystävättärensä Martta Linnalan (säveltäjä Eino Linnalan sisko) kanssa. Kohteita olivat ainakin Venetsia ja Rooma. Erityisesti Maj Lind piti Pariisista.

Maria (Maj) Lind kuoli 24.10.1942. Ikää hänellä oli 66 vuotta. Ruumiinsiunaus toimitettiin ortodoksisessa Pyhän Kolminaisuuden kirkossa (Unioninkatu 31). Maj Lind haudattiin Hietaniemen hautausmaalle kymmenen vuotta aiemmin kuolleen puolisonsa viereen.

Arvid Lind jätti huomattavan suuren omaisuuden, jonka Maj Lind kymmenen vuotta myöhemmin testamenttasi edelleen, pari kuukautta ennen kuolemaansa. Sibelius-Akatemian pianistien lisäksi testamentissa saivat oman osansa myös vanhat ja köyhät. 

majlindcompetition.fi

Teksti: Katri Maasalo