Vuoden 1979 Maj Lind -pianokilpailun arvostelulautakunta: Robert Levin (vas.),Timo Mäkinen, Einar Englund, Jussi Siirala, Ralf Gothóni, Joonas Kokkonen, Dmitri Baškirov ja Erik Tawaststjerna.

1970-luvulla ohjelmistoon tuli uusi suomalainen musiikki

|
Blogi

Maj Lind -pianokilpailun ohjelmistoon otettiin 1970-luvulla suomalaisia uutuusteoksia, ja tapahtuman kesto piteni. Vuodesta 1973 lähtien kilpailu alettiin järjestää joka kolmas vuosi. Vuonna 1979 orkesterifinaali kuultiin ensimmäistä kertaa Finlandia-talossa.

1970 

Kahdeksastoista Maj Lind -pianokilpailu järjestetiin 31.10.–4.11.1970. Nyt pakollisissa teoksissa toisessa erässä oli valittavana ”suomalainen säveluutuus”, joka oli Joonas Kokkosen (1921–1996) Viisi bagatellia. Kokkonen oli itse osallistunut kilpailuun pianistina 1940-luvulla. Ensimmäisessä erässä pakollinen teos oli perinteikäs B eli Bachin Preludi ja fuuga C-duuri (DWK II).

Finaalissa soitti Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri, jota johti Kari Tikka.

Tuomaristoon kuuluivat säveltäjä Einar Englund, akateemikko Joonas Kokkonen, Yleisradion musiikkipäällikkö Kai Maasalo sekä professorit Timo Mäkinen ja Erik Tawaststjerna. Puheenjohtaja oli professori Taneli Kuusisto ja sihteeri oli vararehtori Veikko Helasvuo.  

Kilpailun voitti Risto Lauriala, jonka finaaliteos oli Beethovenin pianokonsertto nro 5. Toiseksi sijoittui Minna Pöllänen ja kolmanneksi Arto Vähälä. Lisäksi palkittiin Jukka Tiensuu. Kaikkiaan kilpailijoita oli kymmenen.

Risto Lauriala (s. 1949 Oulu) oli 21-vuotias kilpailun voittaessaan. Ennen kilpailun finaalia hän oli soittanut orkesterisolistina vain kerran aiemmin. Voitto ratkaisi valinnan lähteä pianistinuralle. Lauriala oli opiskellut yksityisesti Helge Lückin johdolla. Oulun musiikkiopistossa hänen opettajiaan olivat Jussi Törnwall ja Nijole Kasperaviciute, joka oli palkittu vuoden 1962 Maj Lind -kilpailussa. Kaksi vuotta kilpailuvoittonsa jälkeen 1972 Lauriala suoritti pianodiplomin Timo Mikkilän johdolla. Lisäksi hän valmistui Helsingin yliopistosta humanististen tieteiden kandidaatiksi pääaineenaan musiikkitiede. Ensikonsertin Lauriala soitti 1973. Vuonna 1974 hän sai ensimmäisen palkinnon Wienissä Stepanov-kilpailussa. Pianotaiteilijana uransa tehnyt Risto Lauriala on toiminut Sibelius-Akatemiassa säestyksen lehtorina vuodesta 1978. 

1971, 1972

Vuosina 1971 ja 1972 kilpailua ei järjestetty.

1973

Yhdeksännessätoista kilpailussa 27.–31.10.1973 oli toisessa erässä pakollisena teoksena jälleen suomalainen säveluutuus, nyt Usko Meriläisen (1930–2004) pianosonaatti nro 3.

Kilpailun voitti Folke Gräsbeck. Toiseksi tuli Matti Raekallio, kolmanneksi Jarmo Eerikäinen. Kilpailijoita oli kaikkiaan yksitoista. 

Tuomaristossa uusia nimiä olivat professorit Greta Eriksson (Tukholma) ja Robert Riefling (Kööpenhamina) sekä musiikinopettaja, johtaja Pentti Karjalainen ja lehtori Leena Siukonen-Penttilä, joka oli ensimmäisen Maj Lind -pianokilpailun voittaja vuodelta 1945.

Folke Gräsbeck (s. 1956) oli 17-vuotias voittaessaan kilpailun. Hän opiskeli edelleen Turun konservatoriossa Tarmo Huovisen oppilaana. Sibelius-Akatemiassa hän opiskeli Erik T. Tawaststjernan johdolla. Hän on väitellyt tohtoriksi aiheesta piano Sibeliuksen nuoruustuotannossa. Pianotaiteilija Folke Gräsbeck on toiminut Sibelius-Akatemiassa säestyksen lehtorina vuodesta 1985.

1974, 1975

Vuosina 1974 ja 1975 kilpailua ei järjestetty.

1976

Lahjoittaja Maj Lindin syntymästä tuli vuonna 1976 kuluneeksi sata vuotta. Kahdeskymmenes Maj Lind -pianokilpailu järjestettiin 6.–11.11.1976, ja siihen osallistui kolmetoista nuorta.

Viikon kestäneen kilpailun toisessa erässä oli ohjelmassa mm. kilpailua varten sävelletty teos. Valittavana oli joko Eero Hämeenniemen Sonata, I osa (1975) tai Leif Segerstamin Tensions (1976).

Finaalissa Finlandia-talossa Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteria johti Jorma Panula.

Arvostelulautakunnan uusia nimiä olivat professorit Jakov Flier Neuvostoliitosta ja Gunnar Sjöström Ruotsista sekä vuoden 1970 kilpailun voittaja, pianotaiteilija Risto Lauriala.

Ensimmäiselle sijalle asetettiin kaksi pianistia: Risto Kyrö ja Juhani Lagerspetz. Toista palkintoa ei jaettu. Kolmannen palkinnon sai Kari Kurkela. Lagerspetz sai myös Yleisradion tunnustuspalkinnon. Kyrö soitti finaalissa Šostakovitšin pianokonserton c-molli op. 35 ja Lagerspetz Rahmaninovin pianokonsertto nro 2. 

Risto Kyrö (s. 1957 Oulu) oli 19-vuotias. Hän oli opiskellut Oulun musiikkiopistossa mm. Nijole Kasperaviciuten oppilaana. Sibelius-Akatemiassa hän oli aloittanut neljä vuotta aiemmin Liisa Pohjolan opissa. Hän oli jo esiintynyt RSO:n, Oulun ja Pietarsaaren kaupunginorkestereiden solistina. Nykyään Kyrö toimii Tampereen ammattikorkeakoulussa pianonsoiton lehtorina. Hänen tohtorintutkintonsa käsitteli Schubertin viimeistä elinvuotta ja sävellyskonserttia Wienissä 1828. 

Juhani Lagerspetz (s. 1959 Turku) oli 17-vuotias. Edellisenä vuonna hän oli saanut ensimmäisen palkinnon Ilmari Hannikainen -pianokilpailun alle 16-vuotiaitten sarjassa. Hän menestyi myös Moskovassa 1982 Tšaikovski-pianokilpailussa. Lagerspetz opiskeli Turun konservatoriossa mm. Eero Heinosen oppilaana ja jatkoi tämän oppilaana siirtyessään Sibelius-Akatemiaan 1975. Ennen kilpailua hän oli ehtinyt esiintyä RSO:n ja Turun kaupunginorkesterin sekä Oriveden musiikkileirin orkesterin solistina. Pianotaiteilija Juhani Lagerspetz nimitettiin Sibelius-Akatemiassa pianomusiikin professoriksi kaudelle 2009–2014, minkä jälkeen hän on toiminut oppilaitoksessa lehtorina.

1977, 1978

Vuosina 1977 ja 1978 kilpailua ei järjestetty.

1979

Maj Lind -pianokilpailu keräsi 21. kilpailussaan (3.–9.11.1979) peräti 18 osallistujaa. 

Ensimmäisiä palkintoja jaettiin kaksi: palkinnon saivat Kirsti Huttunen ja Arto Satukangas. Toista palkintoa ei jaettu, mutta myös kolmansia palkintoja oli kaksi: Tuija Hakkilalle ja Anne Kaupille. Palkinnot olivat suuruudeltaan 8000 ja 2000 markkaa (nykyrahassa noin 4500 ja 1000 euroa).

Toiseen erään oli valittavana suomalainen teos: Erik Bergmanin Aspekter, Einar Englundin Sonaatti, Paavo Heinisen …préludes – études – poèmes…, Usko Meriläisen Sonaatti nro 2, Einojuhani Rautavaaran Sonaatti nro 1 ”Kristus ja kalastajat” tai Erkki Salmenhaaran Sonaatti nro 1.

Finaali oli jaettu kahteen osaan: ensimmäisessä finaalissa kilpailijat soittivat Mozartin B-duuri-pianokonserton (KV 595) ensimmäisen osan ja toisessa vapaavalintaisen konserton. Sibelius-Akatemian Sinfoniaorkesteri B:tä johti Ilpo Mansnerus. Paikka oli Sibelius-Akatemian konserttisali. Finaalin toisessa osassa Finlandia-talossa Sinfoniaorkesteri A:ta johti Jorma Panula. Kirsti Huttusen ohjelmassa oli Brahmsin pianokonsertto nro 1, ja Arto Satukangas soitti Tšaikovskin pianokonserton nro 1. 

Arvostelulautakunnassa istuivat akateemikko Joonas Kokkonen puheenjohtajana sekä mm. professorit Dmitri Baškirov (Moskova), Robert Levin (Oslo), Einar Englund, Ralf Gothóni Timo Mäkinen ja Erik Tawaststjerna sekä pianotaiteilija Jussi Siirala.

Kirsti Huttunen (s. 1960 Laukaa) oli 19-vuotias voittaessaan kilpailun. Edellisenä vuonna hän oli voittanut Ilmari Hannikainen -pianokilpailun. Hän oli Jyväskylän konservatorion kasvatti ja esiintynyt mm. RSO:n Nuorten solistien konsertissa 1976. Kirsti Huttunen opiskeli Sibelius-Akatemiassa Eero Heinosen oppilaana sekä mm. Moskovan konservatoriossa Dmitri Baškirovin oppilaana. Nykyään Kirsti Huttunen on pianon yliopettajana Savonia-ammattikorkeakoulussa Kuopiossa.

Arto Satukangas (1962–2014) oli 17-vuotias osallistuessaan Maj Lind -kilpailuun. Kaksi vuotta myöhemmin hän suoritti pianodiplomin. Hän esiintyi pianotaiteilijana ja toimi Karlsruhen musiikkikorkeakoulussa kamarimusiikin lehtorina. 

Teksti: Katri Maasalo

majlindcompetition.fi