Eeva Hannulan, Liina Kuittisen, Tinja Ruusuvuoren ja Aura Saarikosken teos Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami / Kollektiivinen ruumispäiväkirja TitanPad -alustalle, teksti tilassa, 2015–2016. Kuratointi: Maria Savela. Kuva: työryhmä

Kuvan koulussa Maria Savela: ”Koulun valintaan vaikutti keskeisesti se, että Kuvataideakatemiassa on kuratoimiseen painottunut Praxis-maisteriohjelma”

|
Blogi

”Kun aloitin opiskelut Kuvataideakatemiassa, minulla oli takana taiteiden tutkimuksen opintoja. Ajattelin, että opiskelu taidekoulussa auttaisi purkamaan mielessäni ja tekemisessäni olevaa keinotekoiselta tuntuvaa vastakkainasettelua taideteoreettisen näkökulman ja taiteen tekemisen välillä. Kouluun hakemisen taustalla oli varmasti myös porvarillisia toiveita itsensä työllistämisestä – toivoin löytäväni ihmisiä, joiden kanssa työskennellä.

Koulun valintaan vaikutti keskeisesti se, että Kuvataideakatemiassa on kuratoimiseen painottunut Praxis-maisteriohjelma. Mielikuvissani opiskelu Kuvataideakatemiassa oli epähierarkista ja opiskeluun sisältyi paljon iloisia opintomatkoja.

Kouluun pääseminen oli ilahduttavaa. Parasta oli opiskelemisen vapaus. Haastavinta oli maisteriohjelmani tietty irrallisuus muusta koulusta.

Kuratointi mielletään helposti taiteen tekemistä institutionaalisemmaksi toiminnaksi, ja sitä se monesti onkin. Välillä opiskellessa tuli sellainen olo, että kuraattoreja pidettiin helposti opiskelijoinakin jonkin kuvitteellisen instituution edustajina. Se tuntui hämmentävältä ja vähän epäreilultakin.

Olin työskennellyt ennen Kuvataideakatemian opintojani museoissa, mutta kokemukseni kuratoimisesta olivat melko vähäiset. En ollut juurikaan työskennellyt nykytaiteen kuratoimisen ja elävien taiteilijoiden parissa.

Kuva: Jan Ahlstedt

Opiskelujen myötä syntyi jonkinlainen oman kurotoriaalisen näkemyksen alkupiste. Siihen liittyi ainakin haluni työskennellä hitaasti hautuvien projektien parissa. Hedelmällinen hahmottomuus ja arvaamattomuus etenkin projektin alussa sekä tiivis työryhmätyöskentely alkoivat myös kiinnostaa. 

Iloa ja hyötyä on ollut kursseista ja projekteista, joissa tehtiin yhteistyötä taideopiskelijoiden kanssa. Ne ovat johtaneet yhteistyöhön myöhemminkin.

Kuvataideakatemia oppilaitoksena voisi mielestäni tehdä paljonkin sen eteen, että kuratoinnin mahdollisuuksia ajateltaisiin entistä moninaisemmin ja vapaammin taidekentällämme. On tärkeää, että kuraattorin rooli ei maisteriohjelman ulkopuolellakaan pelkisty jonkinlaiseksi tuottajan rooliksi, vaan kuratointi nähdään ensisijaisesti ajatteluna.”

Kuraattori ja kokoelmavastaava Maria Savela (s. 1983) opiskeli Kuvataideakatemiassa vuosina 2014–2016. Tällä hetkellä hän on mukana P14-kuraattoriryhmässä, jossa hän työskentelee entisten Praxis-opiskelukavereittensa kanssa. Ryhmä on mm. kuratoinut Kallio Kunsthallen vuoden 2017 näyttely- ja tapahtumaohjelman. Savela on erityisen kiinnostunut tutkimaan kuvataiteen ja kirjallisuuden rajankäyntiä kuratoinnin kautta.

Kuvan koulussa -haastattelusarjassa kuullaan kuvataideakatemialaisten ajatuksia taiteen opettamisesta ja oppimisesta. Vuoden 2018 mittaan julkaistava sarja esittelee Kuvataideakatemiasta valmistuneita sekä siellä opiskelevia taiteilijoita. He kertovat opiskeluajastaan, akatemiassa oppimistaan asioista ja siitä, mihin suuntaan toivoisivat suomalaisen taidekentän kehittyvän. Haastattelusarja on osa Kuvataideakatetemian 170-juhlavuoden ohjelmaa. Lue lisää: www.uniarts.fi/kuva170