Musiikkikoulutus on yksi Suomen tunnetuimmista huippuosaamisen alueista ja jatkuvan ihmetyksen kohde kansainvälisesti. Miten varmistamme, että Suomi on musiikin ihmemaa myös tulevaisuudessa? Suomalaisen musiikkikentän toimijat käynnistivät huhtikuussa 2019 yhteisen kansallisen musiikkikoulutuksen visiotyön, joka katsoo vuoteen 2030. Seuraava musiikkikoulutuksen tulevaisuutta luotaava avoin seminaari järjestetään Oulussa 24.1.2020. Kentän yhteinen visio valmistuu kesään 2020 mennessä.

Kuvataideakatemian Visiting Professor -ohjelmassa opettava Monster Chetwynd tunnetaan muun muassa kulttuurihistoriasta ammentavista performansseistaan. Monster on jo hänen kolmas taiteilijanimensä, ja jokaisen nimen taakse kätkeytyy tarina.

Mistä taiteen ostaminen kannattaa aloittaa, jos ei tunne nykytaidetta? 

Kannattaa vain seurata sydäntään. En suosittele trendien seuraamista tai sen miettimistä, mitä muut ajattelevat, vaan sitä, että ostaa sellaista taidetta, josta itse pitää.   

Onko ok ostaa taidetta sen perusteella, mikä sopii asunnon sisustukseen?

Taiteilija-tutkija Elina Saloranta kirjoittaa vastauskirjeitä 1800-luvulla syntyneelle Elli Forssellille ja saa sen avulla meidät pohtimaan, mikä maailmassa on muuttunut ja mikä ei.

Näyttelemistä pidetään helposti hyvin kielisidonnaisena taiteenalana. Työskentely osana kansainvälistä työryhmää on kuitenkin mahdollista myös näyttelijäopiskelijoille. Kieli ei ollut ongelma Emil Kihlströmille, joka näyttelee tänä syksynä hampurilaisen Thalia-teatterin Neverland-esityksessä.

MuTeFest’s “Department of approximate calculations” reports that there are around 100 people, including artists and performers as well as members of the production team, who make the MuTeFest’19 possible. The annual festival highlights the artistic work of the Centre for Music & Technology (MuTe) students at Uniarts Helsinki’s Sibelius Academy. A showcase of the brilliant, imaginative and experimental concerts and events is also reflective of the creative power behind it.

Joulukuussa pidettävien KuvAn tutkimuspäivien yhtenä teemana on posthumanistinen ajattelu ja taide. Päivän päätteeksi pohditaan tohtoriopiskelija Henna Lainisen johdolla käytännön ilmastotaitoja ja päästään kokeilemaankin yhtä.

Pari vuotta sitten Etelä-Suomessa oli erityisen runsas tammenterhovuosi. Tammenterhoja lojui kaduilla, puistoissa, talojen pihoilla. Niin myös Espoossa, Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa tohtoriksi opiskelevan Henna Lainisen ja artesaanileipuri, permakulttuuriharrastaja Alexis Jutrasin asuinalueilla.

Filosofi, kirjailija Antti Salmisen mukaan kirjallisuuden merkitystä ei voi perustella hyödyn käsittein. Sen sijaan se voi tukea ”merkityksellisen hyödytöntä” olemista, mitä nykyisen ekokriisin oloissa tarvitaan.

Ilman ympäristökriisiä Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelman professori Antti Salminen olisi luultavasti vieläkin tyytyväinen runoudentutkija.

”Alkoi tuntua siltä, että nyt olisi vähän keskeisempiäkin kysymyksiä tässä ympärillä.”

Kirjallisuus lähestyy muita taiteita, mutta tarvitsee ympärilleen myös hiljaisuutta ja rauhaa, sanoo Taideyliopiston tuore kirjoittamisen professori, runoilija Mikael Brygger.

On syyskuinen maanantaiaamu, ja Mikael Bryggerillä on takanaan raskas viikonloppu. Edellisellä viikolla on tullut tieto suomalaisen digitaalisen runouden pioneerin, monitoimimiehen ja Bryggerin kollegan Marko Niemen (1974–2019) kuolemasta.

”Viime päivät ovat menneet surressa ja muistellessa”, Brygger sanoo.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelman professori, psykologian tohtori ja kirjailija Jussi Valtonen on työskennellyt viime vuodet New Yorkissa, missä hän on oppi yhdistämään psykologian tutkimusta ja kaunokirjallisuutta aivan uudella tavalla.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelman tuore professori Jussi Valtonen on vasta muutama kuukausi sitten palannut takaisin Suomeen Yhdysvalloista. Siellä hän teki kaksi vuotta väitöskirjan jälkeistä tutkimusta New Yorkin yliopistossa.