Jazzmuusikko ja tutkija Tuomas J. Turunen tarkastelee Taideyliopiston Sibelius-Akatemian jatko-opinnoissaan vasemman käden pianonsoittotyylejä jazzin historiassa. Turusen ensimmäinen jatkotutkintokonsertti kuullaan Musiikkitalossa 23. lokakuuta.
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen on perustettu lukuvuodelle 2018-2019 kokeiluluontoinen Nuorisokoulutuksen kansainvälinen luokka (Young Musicians’ International Class), jolle valittiin pilottivaiheessa kolme opiskelijaa. Heistä kaksi tulee Virosta ja yksi Itävallasta. Nuoret alle 18-vuotiaat taiturit opiskelevat Suomessa Sibelius-Akatemian opettajien johdolla noin kerran kuukaudessa. Soittotuntien lisäksi he voivat mahdollisuuksien mukaan osallistua myös musiikin hahmotustaitojen ja yhteissoiton opetukseen.
”Taideyliopisto on tietynlainen portti taidemaailmaan. Vaikka yliopisto onkin yhä enemmän ja enemmän avautunut ulkopuolisille, tämä on kuitenkin edelleen oma kiehtova ja salainen maailmansa, johon on ollut mahtavaa päästä mukaan”, kuvailee Taideyliopiston Taide on lahja -kampanjaan vapaaehtoisena osallistunut hallitusammattilainen Heikki Lehtonen.
Saastamoisen säätiö on tukenut Kuvataideakatemian nuorten taiteilijoiden kansainvälistymistä yhteensä yli 1,5 miljoonalla eurolla. Kansainvälistyminen on välttämätöntä, koska taide rakentuu vuorovaikutuksessa ja kehittyy erilaisten kohtaamisten kautta. Globaalissa yhteiskunnassa myös taiteen tulee kytkeytyä kansainvälisiin keskusteluihin ja pyrkiä rohkeasti ratkaisemaan yhteisiä haasteita.
Sirkku Rintamäki on Sibelius-Akatemian historian toinen taiteellista tohtorintutkintoa tekevä kirkkomuusikko. Hän haluaa luoda innostavaa kirkkomusiikkia ja haastaa käsityksiämme siitä, mitä virsi on.
Näyttelijäalumneiden haastattelujen sarjan päätösosassa palataan niin kauas kuin Teatterikorkeakoulun historiassa päästään.
Vuosina 1947-1950 Suomen Teatterikoulussa opiskelleen 90-vuotiaan Rauni Rannan tarina on suomalaisen teatterikoulutuksen historiaa, suomalaisen teatterikentän kehittymisen historiaa, radioteatterin historiaa ja Suomen historiaa. Se on myös kertomus Suomen sodanjälkeisen ajan taiteilijapiireistä ja taiteilijakoti Lallukasta. Ja kyllä, se on myös rakkaustarina.
Pitkin syksyä on Uniartsin Uutishuone-sivulla julkaistu eri vuosikymmeninä valmistuneiden näyttelijöiden haastatteluja. Haastattelusarjan lähestyessä loppuhuipennustaan on aika keskustella nykyisen näyttelijäopiskelijan kanssa.
Taideyliopistossa vieraillut kanadalainen Judith Marcuse syventyy yhteisöjä muuttavaan taiteeseen. Hänestä yhteisötaide voi olla terapeuttista, mutta terapiaa se ei ole. Taiteilija ei yhteisötaiteessa ole parantaja, vaan avustaja.
– Meidän kulttuureissamme taiteet on laitettu järjestykseen ylhäältä alas. Ylimpänä on korkeakulttuuri: museot, ooppera, galleriat, tanssiryhmät ja laitosteatterit. Alimpana on tytär kylpyammeessa laulamassa koirasta, sanoi Judith Marcuse Helsingissä 18. syyskuuta.
Vuonna 1989 syntynyt Miiko Toiviainen opiskeli näyttelijäntaiteen koulutusohjelmassa vuosina 2012-2018. Monipuolisen näyttelijän seuraava työ on taiteilija Kurt Kuurnan rooli Kaasua, komisario Palmu -esityksessä Helsingin kaupunginteatterissa.
1. Mieleenpainuvin/hauskin muistosi opiskeluajoilta?
Tampereen Työväen Teatterissa työskentelevä Suvi-Sini Peltola opiskeli Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön koulutusohjelmassa vuosina 2000-2004. Hän on näytellyt leijonanosan tähänastisesta urastaan kaupunginteattereissa, ja arvostaa niiden heterogeenisiä työympäristöjä.
1. Mieleenpainuvin/hauskin muistosi opiskeluajoilta?
Suvi-Sini Peltolan opintojen aikaan maailmanpolitiikassa kuohui. Peltolan päällimmäiset muistot liittyvätkin 9/11-hyökkäykseen ja jenkkien niiden seurauksena käynnistämään Irakin-sotaan.
Sivut |
