”Kulttuurikeskittymät ovat kaupungeille isoja vetovoimatekijöitä” – Sörnäinen on monen taideorganisaation koti
Taideyliopiston uusi kampus on merkittävä lisä Sörnäisten, Kalasataman ja ympäröivän alueen kulttuurikeskittymään. Monipuolinen kulttuuritoiminta on kaupungille suuri valtti.
Sörnäisten kampusalueen kasvu nivoutuu osaksi lähiseudun laajempaa kehitystä, johon kuuluu myös Kalasataman ja Sompasaaren rakentaminen sekä Hanasaaren avautuminen – kokonaan uuden kaupunginosan synty.
”Ennen esimerkiksi Vilhonvuori oli kaupungin reunaa, mutta nyt se on hyvin keskeisellä paikalla, mikä on suuri muutos. Kalasataman kehitys muuttaa koko kantakaupungin dynamiikkaa, ja reuna-alueet ovat osa tätä muutosta”, sanoo Helsingin kaupungin asemakaavoituksen johtava arkkitehti Perttu Pulkka.
Teollisuusperintö on Sörnäisten alueen erityispiirre ja tulevaa kaupunkisuunnittelua onkin Pulkan mukaan peilattava historian kautta. Teollisuushistoria ulottuu Hämeentien ympäristössä 1800-luvulle asti.
”Nyt alue on muovautunut uudestaan kaupunkikulttuurin näyttämöksi. Se on harvinaislaatuinen ja hieno kehitys, joka on vaatinut esimerkiksi monikäyttöisiä tiloja, joihin on voinut joustavasti sijoittua uusia toimintoja. On tarvittu myös elävyyttä, joka on tullut Kallion ja lähiympäristön väestöstä.”
Pulkka katsoo, että Sörnäisten ja Vilhonvuoren alue nähdään myös potentiaalisena työpaikka-alueena, kun Helsinkiin suunnitellaan ja rakennetaan toimistotilaa. Seudun asema kulttuurin parissa tulee korostumaan, ja kaupungin tavoitteena on ehdottomasti pyrkiä säilyttämään alueen luonne.
Tämä näkyy sekä Taideyliopiston uudessa rakennuksessa sekä esimerkiksi Skanskan Haapaniemenkatu neljään rakentamassa hybridirakennuksessa, johon on tulossa sekä kulttuuri- että liiketiloja, asumista ja työpaikkoja.
Arkkitehtuuriltaan ne noudattavat samaa ajatusta, eli teollisen rakennuksen hahmoon sopivaa, pelkistettyä muotokieltä ja rakennuksen sisällä mielenkiintoista toimintaa. Moderni uudisrakennus saadaan näin kytkettyä ympäristöön.
Uudistuvat Suvilahti ja Hanasaari
Taiteen ja kulttuurin toimijoita on Sörnäisten ympäristössä jo nyt. Helsingin kulttuurijohtaja Mari Männistö näkee alueen sipulimaisena kokonaisuutena: Kallio ja Sörnäinen ovat sen tiivis ydin ja laajempi, kaupunkikulttuurin ja taiteen näkökulmasta kehittyvä alue ulottuu Alppipuistoon saakka.
Etenkin Suvilahteen kulttuuritoimijoita on tulossa lisää, koska tavoitteena on, että siellä voitaisiin tulevaisuudessa järjestää tapahtumia ympäri vuoden. Esimerkiksi 12 taideorganisaation yhteisen Kuvataiteen talon sijoittumista Suvilahteen on tutkittu.
”Myös Helsingin Taidemuseo HAM:in mahdollista siirtymistä Suvilahden kaasukelloihin selvitetään, koska Tennispalatsin kiinteistö on menossa myyntiin.”
Suuri kysymys on lisäksi Hanasaaren tulevaisuus, kun voimalatoiminta alueella loppuu 2024. Männistön mukaan alueella on paljon potentiaalia, mutta tiloja ei voi ottaa uuteen käyttöön suoraan, vaan esimerkiksi tilojen soveltuvuutta ja ympäristön maaperää on ensin tutkittava. Toiveissa on löytää myös joustavia malleja tilojen asteittaiselle hyödyntämiselle.
Valtava rakennusmassa mahdollistaa uudenlaista toimintaa, ja alueelle halutaan monenlaisia toimijoita, joiden kanssa kaupunki varmasti tulevaisuudessa neuvottelee kumppanuuksista sekä rakennusten omistuksesta.
Helsingille tehdyssä taide- ja kulttuurivisiossa ehdotetaan, että Hanasaaressa toimisi vuonna 2030 monipuolisesti eri alojen yrityksiä ja toimijoita ja että se olisi erityisesti kulttuurin, teknologian ja kestävän kehityksen yhtymäpaikka. Voimalan viereinen kortteli on määrä valjastaa päästöttömän tuotannon energiakortteliksi. Tähän yhtälöön sopii hyvin myös korkeakoulujen läsnäolo, jota Taideyliopiston uusi kampus vahvistaa.
”Muun muassa Teurastamon ja Konepajan alueella sekä Kalliossa on jo nyt isoja, vakiintuneita taiteen ja kulttuurin toimijoita sekä ruohonjuuritoimintaa. Taidelaitoksetkin toivottavasti katsovat aluetta uutena mahdollisuutena, kun esimerkiksi Kansallisteatteri on näyttänyt suuntaa ja ollut remontin myötä väistötiloissa Konepajalla.”
Erilaisten toimijoiden kohtauspaikka
Männistö uskoo, että korkeakoulun läsnäolo vaikuttaa voimakkaasti siihen, millaista ruohonjuuritason toimintaa Sörnäisten ympärille kehittyy ja miten vanhojen ja uusien toimijoiden yhteiselo voi kasvaa itseään suuremmaksi kokonaisuudeksi. Opiskelijoiden läsnäololla on suuri vaikutus alueen identiteettiin ja palveluihin.
Kaupungilla voi olla tässä yhdistävä rooli, sillä alueen kehitykselle on olennaista sekin, millaisia yrityksiä se vetää puoleensa ja millaista ristipölytystä tästä kaikesta voi syntyä.
”Kun aluetta kehitetään, tarvitaan sekä taiteen oppimisen, tekemisen että kokemisen tiloja, koko ketju. Alueella on mieletön potentiaali.”
Männistö painottaa, että kulttuurikeskittymät ovat tutkitusti kaupungeille isoja vetovoimatekijöitä. Jos kaupungissa on taiteen ja kulttuurin ammattilaisia, ne menestyvät usein muillakin mittareilla. Se tuo näkymätöntä pääomaa ja pitää elinvoimaisena.
”Parhaimmillaan sekä kaupungin rakennettu ympäristö että toiminnallisuus ovat monimuotoisia ja -kerroksisia kuten Sörnäisten alueella. Kun samalla alueella on monipuolisesti erilaisia, eri vaiheissa olevia toimijoita eri aloilta, tulee kohtaamisia, joista voi syntyä yllättäviä asioita. Taiteen ja kulttuurin ainutlaatuinen vahvuus näissä ympäristöissä ja kohtaamisissa on kyky hyödyntää luovaa prosessia ongelmien ratkaisemissa.”
Teksti: Minna Uusivirta