Photo: Sanna Korpi

Teemu Keskisarja: taiteella oli kansalaissodan aikana tärkeä asema ihmisten arjessa

#Kansalaisrauha-paneelikeskusteluja nähdään Musiikkitalossa osana Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Sibafest-festivaalia. Paneelikeskusteluja on yhteensä kolme, jotka sijoittuvat aikavälille 1.–3. helmikuuta 2018. Keskusteluja johtaa Sibafestin taiteellinen johtaja Atso Almila. Tapasimme historioitsija Teemu Keskisarjan, joka on yksi paneelikeskusteluja tähdittävistä asiantuntijoista.

Teemu Keskisarja kertoo videolla, miksi vuoden 1918 kansalaissodasta kannattaa puhua.

Historioitsija Teemu Keskisarja on tehnyt pitkän uran tutkien muun muassa vuoden 1918 kansalaissotaa ja erityisesti Viipurin käänteitä sodan aikana. Hänen työtään on muun muassa voinut seurata Ylellä Pimeä historia -sarjassa, jonka jaksoissa on myös käsitelty itse kansalaissotaa. Sibafestin paneelikeskusteluissa Keskisarja keskustelee Sanna Salmenkallion, Riikka Talvitien ja Tapio Tuomelan kanssa Toivo Kuulasta ja Leevi Madetojasta kansalaissodan käänteiden keskellä.

–  Kansalaissota näkyi molempien säveltäjien elämissä selkeästi ja myös heidän tuotannoissaan. Madetoja sävelsi esimerkiksi punaisten murhaaman veljensä muistoksi kappaleen, Teemu Keskisarja kertoo.

Säveltäjät olivat ideologisesti valkoisia, mutta myös taiteilijasieluja. Molemmat keskittyivät sodan aikana musiikkiinsa, jolloin Toivo Kuula harjoitti musiikkia Viipurissa ja lauleskeli vaimonsa kanssa kirkoissa. Taide ja musiikki olivat myös läsnä tavallisen kansalaisen elämässä sodan aikana.

–  Käyttömusiikille oli suuri kysyntä kansalaissodan aikana. Rintamallakin järjestettiin rintamatansseja. Upseerit ymmärsivät, etteivät sotilaat pysy lumisessa metsässä, ellei edes kerran viikossa jotakin huvituksia järjestetä.  

Kansalaissodan aikana monet orkesterit lopettivat toimintansa, mutta muuten taide kukoisti. Elokuvalla oli kaikkien aikojen korkeasuhdanne ja valokuvia otettiin vuoden 1918 talvella enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kansalaiset halusivat käydä ateljeessa kuvattavana ennen kuin lähtivät viimeiseen taisteluunsa.

– Taiteeseen suhtauduttiin hyvin eri tavalla talvi- ja jatkosodassa. Silloin tanssiaisten järjestäminen oli kielletty lainsäädännöllä, koska niiden järjestäminen nähtiin epäkunnioitettavana.

Onko kahtiajako hyvä vai paha asia?

Kansalaissota jäi tabuaiheeksi pitkäksi aikaa eivätkä haavat parantuneet edes talvisodan yhtenäisyyden myötä. Myöhemmin kansalaissotaa on kuitenkin käsitelty niin kirjallisuudessa kuin elokuvissakin enemmän. Aihe on tällä hetkellä myös Suomen historian toiseksi tutkituin aihe heti viime sotien jälkeen.

– Kansalaissodan aikana naapurit tuijottivat toisiaan kivääripiippujen yli. Ei semmoiset asiat yhden tai kahdenkaan sukupolven aikana unohdu, Teemu Keskisarja sanoo.

Kahtiajakoa on näkynyt yhteiskunnassamme myös niin ennen kuin jälkeenkin kansalaissodan. Ennen vuotta 1918 svekomaanien ja fennomaanien eroavaisuudet jakoivat maatamme. Tänä päivänä kahtiajakoja näkee esimerkiksi maahanmuuttomyönteisten ja maahanmuuttokriittisten välillä. Moni asia viittaa siihen, että kahtiajako olisi tänä päivänä suurempi kuin ennen.

– Aatteelliset erot ovat tänä päivänä isommat, mutta toista sisällissotaa ei kuitenkaan tule, koska ihmisillä on loputtomasti muuta puuhaa, Keskisarja arvelee.

Keskisarja näkee kuitenkin kahtiajaon myös terveen yhteiskunnan merkkinä. Yhteiskunnassa, jossa erilaiset mielipiteet voivat sopuisasti argumentoida ja käydä keskustelua keskenään, on kaikki hyvin.

Kansalaissodan kurjuuden ja vaikeuksien keskeltä Keskisarja löytää myös myönteisiä oppitunteja.

– Kansalaissota on kaikin puolin raaka ja ikävä osa Suomen historiaa, mutta myönteisenä puolena voi nähdä, että se kesti vain puoli vuotta. Harvat sisällissodat kestävät tänä päivänä niin lyhyen aikaa ja vielä harvemmat pystyvät palautumaan suhteellisen normaaliin elämään yhtä nopeasti, kuin Suomessa tehtiin.

#Kansalaisrauha-paneelikeskustelut Sibafestissä 1.–3.2.2018

Kulttuurin julkinen rahoitus – valtionosuusjärjestelmän uudistus ja muut tukijärjestelmät
To 1.2. klo 17.00, Camerata, Musiikkitalo
Paneelissa: Heikki Pursiainen - Mikko Perkoila - Minna Sirnö - Johanna Tolonen

”Kenen äänellä puhumme kun puhumme?” – Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja representaatio yhteiskunnassa ja kulttuurin kentällä
Pe 2.2. klo 17.00, Musiikkitalon alalämpiö
Paneelissa: Lea Kantonen - Kirsi Pimiä - Anette Åkerlund

Taiteilija ympäristönsä keskellä – Toivo Kuula ja Leevi Madetoja kansalaissodan ajan kohtalokkaissa käänteissä
La 3.2. klo 16.30, Musiikkitalon alalämpiö
Paneelissa: Teemu Keskisarja - Sanna Salmenkallio - Riikka Talvitie - Tapio Tuomela

***

Sibafest 27.1.–3.2.2018
Festivaali Musiikkitalossa
www.sibafest.fi

Teksti: Sanna Korpi