Photo: Veikko Kähkönen

Taiteilijat työn murroksessa

Taiteilijoiden osaamista voidaan hyödyntää tulevaisuuden haasteita ratkottaessa myös yrityksissä ja julkisella sektorilla, Taideyliopiston vararehtori Paula Tuovinen sanoo vuosikertomuksen teema-artikkelissa. 

Surussa ei usein ole sanoja. Se tuntuu koko kehossa. Miksi sitä ei siis voisi ilmaista myös kehon kautta, vaikkapa tanssien? Tämän oivalluksen teki tanssitaiteilija Marja-Sisko Pohjola, joka on kehittänyt tanssirukouskon­septin. Siitä tuli tuote, jonka kuka tahansa voi tilata esimerkiksi läheisen hautajaisiin. Taideyliopiston vararehtori Paula Tuovinen nostaa Pohjolan esimerkiksi siitä, miten taide voi soluttautua uusin tavoin yhteiskuntaan.

”Taiteilijat ovat entistä huokoisemmassa suhteessa yhteiskuntaan. Taiteilijamyytit ovat romuttuneet, ja romanttinen taiteilijakä­sitys on murtunut jo ajat sitten. Toki edelleen löytyy huippukapellimestareita, mutta tai­teilijat toimivat yhä useammin muualla kuin perinteisissä laitoksissa.”

Tuovinen antaa lisää esimerkkejä: tutkija Satu-Mari Jansson on ottanut teatterin keinot käyttöön valmentaessaan organisaati­ oiden johtajia, kuvataiteilija Timo Tähkänen työskentelee muistisairaiden palvelukeskuk­sessa, kuvataiteilija Tiitus Petäjäniemi puo­lestaan asianajotoimiston tiloissa. ”Petäjä­niemi tekee toimistossa taidetta ja havainnoi, miten hänen työskentelynsä vaikuttaa”, Tuovinen kertoo.

Taiteen ja perinteisen työelämän rajat siis ryskyvät. Samaan aikaan luovat alat kasvavat vauhdilla. Esimerkiksi Britanniassa luova talous on ollut nopeimmin kasvava sektori vuodesta 2008. Myös Suomessa taiteiden,
viihteen ja virkistyksen parissa työskentele­vien määrä on kasvanut vuodesta 2005 yli 30 prosenttia.

Tuovisen mukaan taiteilijoita voitaisiin hyödyntää yhteiskunnassa silti paljon nykyistä monipuolisemmin. He voisivat olla tiiviisti mukana ratkomassa tulevaisuuden haasteita, niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla.

Tähän valmistaudutaan myös koulutuksessa: Taideyliopiston merkittävin yhteiskuntaa uudistava tutkimushanke on ArtsEqual, jossa selvitetään taiteellisen toiminnan ja taidekas­vatuksen tasa­-arvovaikutuksia ja sitä, miten niiden avulla voidaan ehkäistä esimerkiksi syrjäytymistä.

Työelämälarppaukselle on kysyntää

Taiteilijoille roolin muutos on tarkoittanut myös sitä, että he toimivat yhä useammin yrittäjinä. Vuonna 2016 tehdyn uraseurannan mukaan Taideyliopiston valmistuneista 11 prosenttia toimi yrittäjänä, freelancerina tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Kaikissa kyselyn piirissä olevissa korkeakouluissa vas­taava osuus oli keskimäärin 3 prosenttia.

”Tilanne on muuttunut täysin niistä vuosista, jolloin rakennettiin taiteen tukijärjestelmä. Esimerkiksi näyttelijöillä toimeentulo tulee jo pääosin muualta kuin teatterista. Yrittäjyys on lisääntynyt toki myös ihan pakosta”, Tuovinen sanoo.

Yrittäjyyteen tarvitaan muitakin taitoja kuin luovuutta ja näkemystä. Siksi Taideyliopis­tossa on lisätty työelämävalmiuksia tukevia opintoja. Taideyliopiston yhteisen opetuksen alusta, Avoin kampus, on kehittänyt opintokokonaisuuksia vastaamaan työelämä­- ja yrittäjyysopintojen tarpeeseen.

”Suosittu on ollut esimerkiksi työelämälarp­paus eli kurssi, jolla käydään läpi konkreet­tisia tehtäviä, joita taiteilija voi kohdata työelämässä. Opinnoissa on harjoiteltu muun muassa apurahahakemuksien kirjoittamista ja tarjousten tekemistä”, Tuovinen kertoo.

Lisäksi Taideyliopistossa aloittaa syksyllä työelämälehtori, jonka on tarkoitus tuoda opiskelijoille esimerkiksi enemmän mento­ rointia ja sparrausta. Syksyllä 2018 käyn­nistyy myös kaksi taiteilijoille suunnattua erikoistumiskoulutusta, joissa opetellaan muun muassa taidelähtöisten palvelukonsep­tien kehittämistä.

Mutta hetkinen, eikös tällaisesta työelämä­ larppauksesta olisi hyötyä monen muunkin alan opiskelijalle? Tekoälyn ja muiden digitaa­listen murrosten myötä yhä useampi tulee löytämään itsensä työllistäjän tai yrittäjän roolista. Olemme megatrendin äärellä, kuten Paula Tuovinen toteaa.

”Taiteilijat ovat toimineet tulevaisuuden työn kokeilijoina. He näyttävät suuntaa, joka tulee olemaan tulevaisuutta muillakin aloilla."

Teksti on julkaistu alun perin Taideyliopiston vuosikertomuksessa. Lue muita vuosikertomuksen juttuja täällä tai tutustu vuosikertomukseen pdf-muodossa.

Asiasanat