Pyhä lehmä – Väite: Sodasta ei voi tehdä taidetta

Issue X -lehden juttusarjassa kumotaan vääriä totuuksia.

”Sodasta on tehty taidetta siitä lähtien, kun ihmiset ovat ottaneet yhteen aseellisissa konflikteissa. Tunnettu klassikkoteos on Picasson Guernica vuodelta 1937, joka kuvaa natsi-Saksan pommitusten aiheuttamaa kärsimystä ja tuhoa Baskimaalla. Taiteilijan ilmaisua pidettiin ja pidetään edelleen syvempää totuutta edustavana. Minulle sotaan liittyvä taide edustaa pikemminkin jonkin totuutena pidetyn haastamista. Aihepiirinä sota on niin järkyttävä ja tunteisiin vetoava, että on ymmärrettävää miksi juuri aistisen kokemuksen kautta siihen on helpompi päästä sisälle. En koe miellyttäväksi tavaksi käsitellä sodan aihepiiriä steriilin akateemisen kielen kautta, koska se pyrkii häivyttämään kaiken tunteellisena pidetyn. Taiteen kautta voi vastustaa sotaa tai yrittää parantua sodan haavoista. Usein sodasta kertova taide voi ravistella olemassa olevia käsityksiä ja tarinoita. Vaikeampi kysymys on se, millä tavoin taidetta tehdään jonkun toisen ihmisen sodan kokemuksesta: mikä on taiteilijan oma suhde sotaan. Olen hyvin tietoinen siitä, että Tšetšenian sota ei ole vienyt minulta kotia, läheisiä, elinkeinoa, ruumiinosia, turvallisuuden tunnetta tai terveyttä. Tämän etuoikeuden sanominen ääneen ei vie etuoikeutta pois, mutta se mahdollistaa omien työskentelytapojen suuntaamisen eettisesti kestävimmiksi.”

Susanna Hast, Suomen Akatemian tutkijatohtori Teatterikorkeakoulun hankkeessa Kehot sodassa, kehot tanssissa

Teksti on julkaistu alun perin Taideyliopiston Issue X -lehdessä, joka ilmestyi kesäkuun Image-lehden välissä. Lue lisää: uniarts.fi/issuex.​