Photo: Veikko Kähkönen

Näin selviät nykytaiteesta IV

Kuinka pitkälle muusikko voi päästä, jos ei ole musiikillisesti huippulahjakas, mutta treenaa vain erittäin ahkerasti?

Musiikillinen lahjakkuus on käsitteenä hankala; mitä sillä loppujen lopuksi edes tarkoitetaan? Vieläkin melko usein törmää esimerkiksi toteamukseen, että "en ole musikaalinen, kun en osaa laulaa" (vaikkapa koulun laulukokeissa, joita valitettavasti edelleenkin pidetään!). Laulutaidolla ei välttämättä ole tekemistä sen kanssa, etteikö henkilöstä voisi tulla vaikka kuinka taitava muusikko, kyse saattaa olla yksinkertaisesti äänihuulten harjaantumattomuudesta, mikä korjaantuu harjoittelulla. Muusikkous koostuu isosta joukosta erilaisia ominaisuuksia, joista mielestäni yksi tärkeimpiä on kyky harjoitella määrätietoisesti ja järjestelmällisesti. Rakkaus musiikkiin ja halu tehdä kovasti töitä kehittymisensä eteen mielellään hyvän opettajan ohjauksessa ratkaisevat, kuinka pitkälle muusikon ura kantaa.

Max Tabell
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen aineryhmän johtaja

 

Vaatiiko tanssi musiikkia?

Ihmiskehon liikkeen ja musiikin vuorovaikutteinen suhde on ikivanha ja kannamme sitä perimässämme. Pienet lapset alkavat hytkyä rytmillistä musiikkia kuullessaan ennen kuin oppivat kävelemään. Tanssi on ihmisen kehollinen vastaus musiikkiin ja yhdessä ne muodostavat dialogin. Tanssia voi myös ilman musiikkia. Hiljaisuudessa tietoisuus oman kehon sisäisistä rytmeistä ja ympäröivän tilan äänistä kasvaa. Elävä keho on täynnä erilaisia rytmejä, kuten sydämen lyönnit ja hengitys. Liikettä voi ajatella äänenä ja tanssia kehon tilallisena soittamisena erilaisilla voimakkuuksilla, harmonioilla, rytmeillä ja melodioilla.

Mammu Rankanen
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun nykytanssin lehtori

 

Kauanko näyttelyn ripustaminen kestää?

Kysymys on niin laaja, että siitä voisi hyvinkin kirjoittaa esseen. Tiivistettynä kuitenkin sanoisin, että näyttelytilasta, taiteilijoista ja teoksista riippuen näyttelyn ripustaminen kestää yleensä kolmesta tunnista kolmeen viikkoon.

Olli Karttunen
Taideyliopiston Kuvataideakatemian näyttelymestari

 

Mistä taiteilija tietää, että teos on valmis?

Lähellä valmista ollaan, kun syntyy käsitys siitä, millainen teoksesta on tulossa. Teosta synnytettäessä on hyvin laaja kirjo erisyntyisiä ja eri kokoisia ideoita siitä, mitä teoksessa on ja miltä sen pitäisi kuulostaa. Tarvitaan valtava määrä työtä, jotta nämä erilaiset ideat saadaan keskustelemaan keskenään ja säveltäjälle syntyy käsitys, mitä hän on tekemässä. Teosta voi synnyttää, mutta se ei synny väkisin pakottamalla. Siksi tarvitaan kärsivällisyyttä kuunnella millaiseksi teos on muodostumassa. Kun säveltäjän mielessä yksityiskohtien rikkaus kohtaa suurmuodon hahmon ja palaset löytävät paikkansa ja mittasuhteensa kokonaisuudessa, ollaan jo lähellä valmista. Sitten tarvitaan vielä lukematon määrä työtä, jotta ideat kääntyvät nuottikirjoitukseksi, partituuriksi, joka voidaan esittää.

Viime kädessä siitä tietää, että teos on valmis, kun aika loppuu ja valmis partituuri on aika toimittaa esittäjille. Onko Teos sen jälkeen valmis? Useimmiten, mutta se vaatii syntymistä uudelleen ja uudelleen uusien esitysten ja toisinaan uusien versioiden ja laitosten muodossa. Kun teosta on soitettu kymmeniä tai tuhansia kertoja, voimme sanoa, että teos on valmis. Mutta silti tulee aina uusi aika ja uudet esittäjät, jotka valottavat teoksesta esiin jotakin uutta, jota emme ole ennen vielä kuulleet.

Veli-Matti Puumala
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian sävellyksen professori

 

Mikä on muraalin ja graffitin ero?

Muraali on seinämaalaus ja tätä nimitystä käytetään jo historiallisista maalauksista – niin renessanssin aikaisista freskoista (fresko on erityinen maalaustekniikka, jossa maalataan tuoreelle laastille) kuin vaikkapa kuuluisista Diego Riveran poliittisista seinämaalauksista 1930-luvun Meksikossa. Riveran muraaleja nähdään suurissa julkisissa tiloissa lähinnä sisällä. Nykyisin muraali-sana on vakiintunut tarkoittamaan erityisesti ulkotilaan tehtäviä suuria, yleensä koko seinän peittäviä maalauksia. Muraalit ovat ovat viime aikoina kovasti yleistyneet katutaiteena; Pohjois-Amerikan kaupungit ovat jo vuosia olleet täynnä muraaleja, nyt ne rantautuvat Eurooppaan ja viimein Suomeenkin.

Graffiti-nimitystä käytetään tietynlaisen estetiikan ja asenteen välittävistä teoksista, jotka toteutetaan usein nopeasti spraymaalilla. Graffiti voi olla pieni, merkin kaltainen, tai todella suuri. Tässä mielessä graffiti voi joskus olla myös muraali, sillä muraali-termi ei sisällä esteettistä eikä sisällöllistä määritelmää, se kertoo vain teoksen ulkoisista tekijöistä, koosta ja tekotavasta. Graffitiin sisältyy usein tekijän viesti sille, joka osaa sen lukea, samaan alakulttuuriin vihkiytyneelle.

Annu Vertanen
Taideyliopiston Kuvataideakatemian taidegrafiikan professori

 

Mitä oopperalaulajan raideriin kuuluu?

Oopperalaulajan raiderin tärkein osa on oman oopperaroolin hallinta ja sen soveltaminen sen hetkisiin näyttämö- ym. teknisiin olosuhteisiin. On itse tutustuttava talon  käytäntöihin, harjoitusaikatauluihin, kulkureitteihin ja kaikkeen omaakin tekemistä helpottavaan ja rauhoittavaan. Toki oopperassa on hyvin ammattitaitoista henkilökuntaa apua antamassa ja yhteistyötä tekemässä, mutta itse on lopulta vastuussa tekemisistään.

Minulle tärkeimmät asiat ovat kanttiini, maskeeraus (ammatin paras ja rentouttavin osa!) ja, jos mahdollista oma pukuhuone tai ainakin oma rauha sekä ennen esitystä että sen aikana.

Hannu Niemelä
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian laulun lehtori

Juttu on julkaistu Taideyliopiston tapahtumaliitteessä, jota jaettiin Helsingin Sanomien välissä 2.9.2017.