Markus Mantere tutkii suomalaisten kaupunkien musiikkitoiminnan historiaa

Markus Mantere on mukana Suomen Akatemian tutkimusprojektissa Ylipaikalliset kulttuurin kentät. Musiikki kulttuurisena ja taloudellisena toimintana neljässä Suomen suurimmassa kaupungissa 1900-1939. Kyselimme Markukselta, mitä hän oikeastaan tutkii ja miksi.

Olen Markus Mantere, musiikkitieteilijä ja muusikko. Olen työskennellyt Sibelius-Akatemiassa vuodesta 2007, ensin hallintotöissä koordinaattorina mutta viimeiset viisi vuotta tutkimus- ja opetustöissä. Lähitulevaisuudessa olen mukana Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissa Ylipaikalliset kulttuurin kentät. Musiikki kulttuurisena ja taloudellisena toimintana neljässä Suomen suurimmassa kaupungissa 1900-1939. Hanketta johtaa professori Vesa Kurkela, ja tutkijatovereinani hankkeessa ovat FT Olli Heikkinen ja MuT Saijaleena Rantanen
 
Hanke tarkastelee Helsingin, Turun, Viipurin ja Tampereen musiikkielämän rakentumista 1900-luvun alusta toiseen maailmansotaan. Tarkoituksemme on yleisemmän musiikinhistorian lisäksi puhua siitä, mistä aiemmin on puhuttu liian vähän – musiikin ammatillistumisesta, musiikista elinkeinona sekä alan ansaintalogiikasta. Aihe on todella kiinnostava ja erittäin vähän tutkittu. Haasteita työhön tuo myös se, että jo perustutkimusta on varsin aukkoisesti saatavilla. Esimerkiksi Tampereen osalta koko kaupungin musiikkielämän historia on varsin tutkimaton aihe. Hankkeemme edistymistä voi seurata muun muassa verkkosivulla https://sites.uniarts.fi/fi/web/translocal. Kolmivuotisen hankkeemme tulokset tulevat näkymään tieteellisinä teksteinä, yleistajuisina lehtiartikkeleina, luentoina ja toivottavasti jollain tavalla myös soivassa muodossa.

Yksi Sibelius-Akatemian ainutlaatuisia puolia myös tutkimuksen arjessa on se, että korkeatasoinen musiikillinen kompetenssi ja yhteistyömahdollisuudet osastojen ja erikoisalueiden yli ovat kaiken aikaa läsnä, ja myös tutkimukselle on mahdollista etsiä soivia ulottuvuuksia. Ehkä lähivuosina esimerkiksi rakennamme vaikkapa 1900-luvun alun ajalta Viipurin, tuon ajan musiikillisen suurkaupungin, tyypillisen perjantai-illan konsertin. Tai sitten jotain muuta, mikä puhuttelee suurta yleisöä eri tavalla kuin joskus vaikeaselkoinen tutkimuskieli.  
 
Oma työni on tällä hetkellä hallinnollisesti varsin väljästi sidoksissa tähän hankkeeseen, sillä toimin ns. ProFi-rahoituksella Sibelius-Akatemian DocMus-yksikössä yliopistotutkijan tehtävässä. ProFi-rahoitus on Suomen Akatemian yliopistoille myöntämä lisärahoitus, jolla niiden on mahdollista vahvistaa ja tukea omien painopistealueidensa toimintaa. Musiikin historian tutkimus on meillä yksi tällainen painopistealue, ja oma ohjaustyöni sekä osittainen koordinointi- ja suunnitteluvastuu kohdistuu juuri sen edistämiseen. Toimin myös DocMus-tohtorikoulussa ohjaajana ja tuntiopettajana.
 
Juuri tällä hetkellä toimitan brittikollegoiden Derek Scottin ja Elaine Kellyn kanssa kirjaa Confronting the National in the Musical Past, jonka on määrä ilmestyä maaliskuussa 2018. Lisäksi painossa on aiemman tutkimushankkeemme Rethinking Finnish Music History loppujulkaisu, joka ilmestyy Musiikki-lehden erikoisnumerona. Ilahduttavasti muitakin luentokutsuja on tullut myös hiukan tutkimusaiheeni vierestä – esimerkiksi Annikka Konttori-Gustafssonin kanssa toteutettava luentokonsertti Paavo Heinisen musiikista 10.11. on itselleni uusi työskentelymuoto, ja odotan tapahtumaa innolla.
 
Paljon siis on tekeillä, mutta näin vuoden pimeimmän ajan lähestyessä onkin vain etu, että aika kuluu joskus nopeamminkin!