Kirsi Monni jatkaa koreografian professorina

Kirsi Monnin toinen kausi koreografian professorina alkoi 1.1.2019.

Kris Mnni istuu Teatterikorkeakoulun torilla.
Petri Summanen

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun koreografian professorina jatkaa Kirsi Monni. Monni on tehnyt pitkän uran tanssijana, koreografina, opettajana, tutkijana ja tanssin tuotannollisten rakenteiden kehittäjänä. Hän väitteli tanssitaiteen tohtoriksi vuonna 2004 ja on toiminut tanssitaiteen professorina Teatterikorkeakoulussa vuodesta 2009. Monnin uusi kausi alkaa 1.1.2019. Toimikausi on viisivuotinen.

Teatterikorkeakoulun dekaani Maarit Ruikka kertoo, että Monni on johtanut ja kehittänyt koulutusohjelmaansa määrätietoisesti, näkemyksellisesti ja ansiokkaasti yhteistyössä muiden akatemian koulutusohjelmien kanssa. Monni on myös toiminut aktiivisesti Teatterikorkeakoulun eri hallinto- ja toimielimissä, muun muassa akatemian julkaisutoimikunnan puheenjohtajana.

– Kirsi Monni on syvällisesti perehtynyt tanssitaiteeseen, taiteen tekemiseen ja luovien prosessien problematiikkaan. Hänellä on selkeästi artikuloitu visio ja hän on linjannut toiminnalleen ajankohtaisen taiteellispedagogisen suunnan. Tämä on sekä nostanut opetuksen tasoa että tuonut nykydiskurssin, kansainväliset kumppanit ja tutkimukselliset näkökulmat opiskelijoiden viitekehykseksi. 

Ruikan mukaan Monni on utelias kehittämään omaa ymmärrystään taiteen uusista toimintamahdollisuuksista ja merkityksestä yhteiskunnassa. Nämä taidot ja ominaisuudet yhdistettynä akateemiseen kypsyyteen mahdollistavat opiskelijoille syvällisen perehtymisen taiteeseen.

Monni itse kertoo hakeneensa jatkokautta siksi, että vaikka taidetta tehdään kentällä, yliopisto on ainoa paikka, jossa taiteen opetukseen liittyen ja sen lisäksi tehdään myös tutkimusta. 

– Olen koreografi, mutta minulla on vahva intressi alan teoreettiseen kehitystyöhön ja syvempään ymmärtämiseen myös käsitteellisellä tasolla, käytännön työhön yhdistyen. Yliopistokonteksti mahdollistaa myös opetukseen ja tutkimukseen liittyvän kansainvälisen yhteistyön ja sen kehittämisen. Lisäksi minusta on innostavaa ja inspiroivaa saada tehdä työtä motivoituneiden opiskelijoiden kanssa, yhdessä alaa pohtien ja työstäen.

Monnilla on jatkuvasti meneillään monia mielenkiintoisia projekteja, opetukseen liittyvää tutkimustyötä, MA- ja tohtoriopiskelijoiden prosesseja sekä julkaisujen toimittamiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä hankkeita. 

– Jos pitää mainita yksi kiinnostavimmista hankkeista, joissa olen ollut mukana, niin olkoon se kuuden eurooppalaisen maisteriohjelman kolmivuotinen Erasmus Intensive Project -ohjelma. Toimitin siitä yhdessä Ric Allsoppin kanssa projektia dokumentoineen ja edelleen työstäneen kirjan Practising Composition – Making Practicetanssin Kinesis-julkaisusarjaan.

Alkavalta kaudeltaan Monni odottaa, että pohjoismaisten MA-ohjelmien kanssa suunnitteilla oleva Choreographic Platform in the Nordic Countrieslähtee hyvin käyntiin kaudella 2019-2020. Hän toivoo, että siitä seuraisi opiskelijoille hyviä kontakteja ja monipuolisia näkökulmia. 

– Odotan kiinnostuksella myös taidealojen yhteistyötä ja uusia läpileikkaavia avauksia. Lisäksi toivon, että löytäisin aikaa tehdä enemmän omaa tutkimusta ja taidetta. Tähän asti olen keskittynyt ennen kaikkea kehittämään teoreettista ja menetelmällistä ymmärrystä opetuksen tarpeisiin sekä tanssin kentälle Kinesis-sarjan kautta.

Myös tanssitaiteen professuuriin on tehty hiljattain uusi nimitys, sillä Eeva Muilu aloitti tehtävässä 1.8.2018. Tanssitaide ja koreografia ovat sisäkkäisiä käsitteitä, ja siksi koulutusohjelmien välillä olisi Monnin mukaan hyvä tehdä yhteistyötä monella tasolla opiskelun eri vaiheissa. 

– Koulutusohjelmien tavoitteet elävät ajassa jatkuvasti ja saavat erilaisia painotuksia taiteenalan kehityksestä johtuen. Tällä hetkellä pinnalla on muun muassa työskentelyyn ja koulutukseen liittyvien hierarkioiden ja toimijuuden kysymysten käsittely. Tätä ja muita kysymyksiä on tärkeää työstää yhdessä ja odotan yhteistyötä avoimin mielin. Vuonna 2020 voimaan astuvien tutkintovaatimusten suunnittelu alkaa tänä syksynä ja niiden tulee voida vastata mietityillä ehdotuksilla ajankohtaisiin teemoihin.