Anna Kuoppamäki tutkii nuorten musiikillisia oppimispolkuja

Lasten ja nuorten tulisi saada harrastaa musiikkia eri ikäkausina ja vaihtelevalla intensiteetillä. Myös sukupuoleen sidottuja käsityksiä musiikin harrastamisesta olisi tärkeää haastaa, uskoo musiikkikasvatuksen tutkija Anna Kuoppamäki.


”Olen musiikkikasvattaja, musiikkikasvatuksen tutkija ja lauluntekijä. Tutkin Taideyliopiston ArtsEqual-hankkeessa nuorten musiikillisten oppimispolkujen rakentumista musiikin eri toimintaympäristöissä, kuten taiteen perusopetuksessa ja kulttuurisen nuorisotyön piirissä.

Tarkastelen myös sosiaalisia ja kulttuurisia mekanismeja, jotka rajoittavat nuorten pääsyä musiikin harrastamiseen ja luovaan kulttuuriseen osallisuuteen. Erityisesti olen kiinnostunut nuorten kulttuurisesta tekijyydestä ja musiikin harrastamisen sukupuolittuneisuudesta. Teen tutkimuksessani yhteistyöstä Nuorisotutkimusverkoston tutkijan Fanny Vilmilän kanssa.

Vaikka Suomi tunnetaankin vahvana musiikkikasvatusmaana, taiteen ja taidekasvatuksen saavutettavuus on edelleen haaste myös musiikissa. Saavutettavuutta tarkastellaan usein alueellisista ja sosioekonomisista lähtökohdista käsin. Siihen vaikuttavat kuitenkin myös esimerkiksi sukupuoleen sidotut kulttuuriset asenteet, jotka sukupuolittavat harrastamisen toimintaympäristöjä ja musiikin käytäntöjä.

Musiikkiopistoissa pääasiassa taidemusiikkia harrastavista oppilaista noin 70 prosenttia on tyttöjä, kun taas esimerkiksi nuorisotyön tarjoamassa bänditoiminnassa suurin osa on poikia. Tutkimuksemme antaakin viitteitä siitä, että musiikin genret ovat edelleen sukupuolittuneita ja esimerkiksi populaarimusiikissa istuu sitkeästi ”tytöt laulavat ja pojat soittavat” -asetelma.

Kulttuurisen ja sosiaalisen saavutettavuuden näkökulmasta on tärkeää haastaa näitä sukupuoleen sidottuja stereotyyppisiä käsityksiä sekä julkisessa keskustelussa että musiikinopetuksen eri ympäristöissä.

Lisäksi lapsille ja nuorille tulisi tarjota musiikissa erilaisia oppimispolkuja, jotka mahdollistaisivat musiikin harrastamisen eri ikäkausina ja vaihtelevalla intensiteetillä. Nyt musiikinharrastamisen aloittaminen painottuu varhaiskasvatusikään, jossa vanhempien ohjaus korostuu. Tutkimuksessamme haastateltujen nuorten mukaan pääsy laadukkaaseen opetukseen on vaikeaa, jos oma kiinnostus musiikkiin herää esimerkiksi yläkouluiässä.

Tarvetta olisi myös niin sanotun matalankynnyksen musiikkikasvatuksen lisäämiselle sekä taiteen perusopetuksen ja kulttuurisen nuorisotyön välisen synergian vahvistamiselle. Opetushallituksen vuonna 2016 teettämässä koululaiskyselyssä nuoret mainitsivat musiikin yhdeksi suosituimmista harrastustoiveistaan. Silti taiteen perusopetuksen piirissä musiikkia opiskelee vain noin 4,7 prosenttia koko ikäluokasta. Suurin osa lapsista ja nuorista harrastaa musiikkia taiteen perusopetuksen ulkopuolella – kulttuurisen nuorisotyön ja yksityisen sektorin alueilla.”