Kuvataideakatemian tohtoriohjelma

Kuvataideakatemian tohtorikoulutuksessa painottuvat korkeatasoinen taiteellinen työskentely ja siihen luontevasti liittyvä kuvataiteellinen tutkimus.

Esittely

 

Tohtorikoulutusohjelman tarkoitus ja tavoitteet

 

Taideyliopiston Kuvataideakatemian tohtoriopinnot antavat valmiudet ja mahdollisuuden taiteellisen tutkimuksen itsenäiseen ja luovaan tekemiseen. Taiteellinen tutkimus on monialaista taiteilija- ja taidelähtöistä tutkimusta. KuvAn tohtoriohjelmasta valmistuu kuvataiteen taiteilija-tutkijoita.

Taiteilija-tutkijat kehittävät ja uudistavat taiteita, niiden tekemistä, tutkimista ja opettamista. He käyvät monimuotoista ja kriittistä vuoropuhelua yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Alojensa erityisasiantuntijoina he tekevät taidetta sekä tuottavat taiteen käytäntöihin perustuvaa tietoa, taitoa ja ymmärrystä, jota voidaan hyödyntää ja soveltaa sekä taiteissa että muilla yhteiskunnan aloilla. Taideyliopiston tohtorikoulutus edistää taiteilija-tutkijoiden kykyä soveltaa kehittämäänsä osaamista taiteilijoina, tutkijoina, pedagogeina ja asiantuntijoina.

 

Tutkinto

Taideyliopiston Kuvataideakatemian tohtorikoulutusohjelman tavoitetutkinto on Kuvataiteen tohtorin tutkinto (KuT ). Se on laajuudeltaan 240 op, mikä vastaa 4 vuoden täyspäiväisiä opintoja.

Kuvataiteen tohtorin tutkinto koostuu kuvataiteen tohtorin opinnäytteestä (170 op) ja kuvataidealan jatko-opinnoista (70 op). Jatko-opintoihin sisältyy pakollisia opintokokonaisuuksia yhteensä 60 op ja valinnaisia opintoja 10 op

Tutkinnon rakenne

Opinnot

Opinnot

Ohjeita opiskelijoille

 

Tutkinnon osaamistavoitteet

Kuvataiteen tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö on tutkimusalueensa asiantuntija, joka:

• osaa tehdä itsenäistä taiteellista tutkimusta

• osaa toteuttaa perusteltuun suunnitelmaan nojaavan taiteellisen tutkimusprojektin

• osaa kriittisesti arvioida taiteellisen tutkimusprosessin vaiheita ja lopputuloksia sekä käydä tutkimusaiheeseensa liittyvää akateemista vuoropuhelua

• osaa dokumentoida taiteellisen tutkimuksen prosesseja ja viestiä tutkimuksesta eri konteksteissa

• tunnistaa alalleen tärkeitä ja ajankohtaisia ilmiöitä ja osaa tarkastella niitä kriittisesti

• kykenee soveltamaan omaksumaansa tietoa sekä toimimaan taiteen ja taiteellisen tutkimuksen parissa suunnitelmallisesti, perehtyneesti ja luovasti

• osaa toimia yhteistyössä oman alansa ja muiden alojen asiantuntijoiden kanssa

• ymmärtää tutkimuksen ja oman toimintansa eettiset ulottuvuudet ja toimii oikeudenmukaisesti ja vastuuntuntoisesti

 

 

Kuvataiteen tohtorin opinnäyte

Kuvataiteen tohtorin opinnäyte

Kuvataiteen tohtorin opinnäyte (170 op)

 

Kuvataiteen tohtorin opinnäyte voi sisältää taidenäyttelyitä, näyttelykuratointeja, yksittäisiä taideteoksia, taiteellisia prosesseja tai kokeellisia järjestelyjä sekä niiden artikulointia, käsitteellistämistä ja teoretisointia. Tyypillisesti opinnäyte koostuu yhdestä tai useammasta kuvataiteellisesta osasta (yhteensä enintään 140 op) ja kirjallisesta osasta (30-170 op). Näiden lisäksi opinnäytekokonaisuudesta on laadittava sähköisesti arkistoitavissa oleva dokumentaatio. Taiteelliset osat ovat julkisia taiteellisia tutkimustuotoksia. Kirjallinen osa on kuvataiteellisille osille rinnakkainen osa, joka perustelee tutkimuksen toteuttamistapaa ja tavoitteita suhteessa alan muuhun tutkimukseen ja käytäntöihin. Harkinnanvaraisesti opinnäyte voi koostua yksinomaan kirjallisesta tutkimuksesta. 

 

Opinnäytetyön tulee osoittaa tutkimusalueen syvällistä ymmärrystä ja kykyä analysoida, artikuloida ja kontekstualisoida taiteellisia tutkimusasetelmia kriittisesti. Kun opinnäytetyö koostuu erikseen esitarkastetuista kuvataiteellisista osista ja kirjallisesta osasta, on kirjallisen osan suositeltava laajuus 50-250 liuskaa (luiska = 2000 merkkiä välilyönteineen). Jos opinnäytetyö on kokonaan kirjallinen, on sen suositeltava laajuus 150-250 liuskaa. Kirjallisen osan voi toteuttaa monella tavalla: monografiana, verkkojulkaisuna tai muuna monimediaisena kokonaisuutena. Se voi olla myös artikkelimuotoinen, jolloin se koostuu vähintään kolmesta vertaisarvioidusta tutkimusjulkaisusta ja niitä kokoavasta yhteenvedosta (15-30 liuskaa).

 

Opinnäytetyöhön voi sisältyä myös yhteisjulkaisuja tai -projekteja, mikäli tohtoriopiskelijalla on niissä selkeä itsenäinen osuus. Opinnäytekokonaisuudesta tulee käydä ilmi tutkimuksen tavoitteet, menetelmät, rakenne ja tulokset. Opinnäyte voidaan julkaista suomen, ruotsin tai englannin kielellä tai akateemisen neuvoston päätöksestä muulla kielellä. Esitarkastukseen annettavan opinnäytteen kielen tulee olla sama kuin lopullisen tarkastettavan julkaisun. Tätä kieltä käytetään pääsääntöisesti myös tarkastustilaisuudessa.

 

Kuvataiteellisten ja kirjallisten osien opintopisteet määritellään tapauskohtaisesti suhteessa aiheen käsittelyyn sekä osien määrään ja laajuuteen siten, että kirjallisen osan osuus on 30-170 op. ja taiteellisten osien osuus vastaavasti enintään 140 op.

Opetuksen aikataulut

Opetuksen aikataulut

 

Tohtorikoulutusohjelman opetustarjonta:

 

Kurssit ja opinto-oppaat löytyvät Weboodista/ Vastuuyksikkö KuvA Tohtoriohjelma

 

2017-2018  
Kurssien julkistus Weboodissa 30.3.2017
Lukuvuosi-ilmoittautuminen, kurssi-ilmoittautuminen 15.5.2017
   
2017 Syyslukukausi  
Viikko 36: 4.-8.9.2017 

Taideyliopiston yhteiset tohtoriopinnot

Viikko 37: 11.-15.9.2017.

 1. KuvA +TeaK seminaariviikko

Viikko 43: 23.-27.10. 

2. KuvA +TeaK seminaariviikko

Viikko 46: 13.-17.11.2017.

 3. KuvA +TeaK seminaariviikko

Viikko 50:  11.-13.12

 KuvA Research Days

2018 Kevätlukukausi  
Viikko 2: 8.-12.1.2018 

Taideyliopiston yhteiset tohtoriopinnot

Viikko 4: 22.-26.1.2018 

4. KuvA +TeaK seminaariviikko

Viikko 7: 12.-16.2.2018. 

5. KuvA +TeaK seminaariviikko

Viikko 11: 12.-16.3.2018. 

6. KuvA +TeaK seminaariviikko

Viikko 16: 16.-20.4.2018. 

7. KuvA +TeaK seminaariviikko

 

ILMOITTAUTUMINEN KURSSEILLE

Taideyliopiston opiskelijat ilmoittautuvat Weboodin kautta (vaatii kirjautumisen).

Kurssien aika- ja tilatietoja päivitetään lukuvuoden aikana mikäli ilmenee tarvetta. Tarkista tiedot Weboodista tai  taulukon linkkien kautta.

 

JOO-OPISKELU

Ohjeita ja tietoa: www.joopas.fi
Haku JOO-opiskelijaksi: https://haku.joopas.fi

Joustavalla opinto-oikeudella eli JOO-oikeudella tarkoitetaan mahdollisuutta hakea opinto-oikeutta toiseen suomalaiseen yliopistoon esimerkiksi opintokokonaisuuden tai erillisten opintojaksojen suorittamista varten. Joustavaa opinto-oikeutta voivat hakea suomalaisessa yliopistossa perus- tai jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat, jotka ovat saaneet suunnittelemilleen opinnoille puollon kotiyliopistostaan. Puollolla kotiyliopisto sitoutuu maksamaan (50 € / op) opiskelijan JOO-opinnot. Opinto-oikeus myönnetään enintään kahdeksi lukuvuodeksi.

Opiskelijan tulee olla läsnäolevana kotiyliopistossaan, jotta voi hakea joustavaa opinto-oikeutta ja oikeuden saatuaan suorittaa JOO-opintoja. JOO-opintoja suorittavalla opiskelijalla ei ole tutkinnonsuoritusoikeutta vastaanottavassa yliopistossa. JOO-opintojen tulee sisältyä opiskelijan tutkintoon sekä edistää opiskelijan ammatillista, tiedollista ja taidollista osaamista.

 

Tohtorikoulutettavat ja valmistuneet

Kuvataideakatemiassa on voinut suorittaa jatkotutkintona kuvataiteen tohtorin tutkinnon (KuT) vuodesta 1997 lähtien.

Tohtorikoulutettavat

Tohtorikoulutettavat

Kuvataideakatemian tohtorikoulutettavat ja heidän tutkimusaiheensa:


Eija-Liisa Ahtila: Screen Surface and Narrative Space: Narration and Construction of Meaning in Moving Image Installations (Valkokankaan pinta ja kertova tila: kerronta ja merkityksen rakentaminen liikkuvan kuvan installaatioissa).
Simo Alitalo: Mitä kuulemalla tietää? Taiteellinen tutkimus äänitaiteesta.
Niran Baibulat: Vihreä talo, löydettyjä paikkoja (Green House, Found Sites)
Erick Beltran Flores: The reading machine as model of edition. Laoccoön and the Katabasis as an engine of ideological social psyche in image flux.
Matthew Cowan: The lessons of folklore. Utilising the origins of the carnevalesque folk ritual in contemporary art practice.
Terike Haapoja: Kohtaamisen mediat - teknologia suhteena tuntemattomaan.
Henna-Riikka Halonen: Staging F(r)iction. Art as strategy of world making.
Minna Heikinaho:  Keskeneräinen toimintatapa on yhteisötaiteen eettinen arvo. Ruumiillisen läsnäolon, intervention ja prosessitekemisen merkityssuhteista omassa taiteellisessa toiminnassani.
Flis Holland: Revisiting: Traumatic Memory on a Small Scale (working title).
Leena Kela: Vuoropuhelu -performanssiprojekti, jossa tutkin performanssin kieltä.
Anni Laakso: Yhteiskunnallisten teemojen esiintuominen työssäni.
Henna Laininen: Kokeellisen elämän käsikirja – luova yhteisöllinen kirjoittaminen vastauksena ympäristökriisiin.
Johanna Lecklin: Performatiivisuuden tarkastelua. Esitettyä aitoutta.
Liisa Lounila: Oh! You Pretty Things – On Rebellion and Alternative Youth Culture as Elements of Art.
Susanna Majuri: Valokuvallinen fiktio tunteiden kohtaamisen paikkana
Stephanie Misa: Of Bastard Tongues and Ghosts in the Archive (Working Title).
Maija Närhinen: Kokeita kuvaamisen tavoista.
Lauren O´Neal: Absurdity, Anonymity, and Embodiment in Feminist Aesthetics.
Ilya Orlov: Mimesis and Revolution.
Kukka Paavilainen: Maalauksen ilmaisun purkaminen.
Pilvari Pirtola: Demoskene - luova digitaalinen alakulttuuri.
Anssi Pulkkinen: Tilanteen syntyminen tilallisessa teoksessa.
Merja Puustinen: Plug In - Action. Down and Out in the Institutional Framework with Interactive Art.
Heli Rekula: Poissaoleva ruumis - työskentelyprosessin ja esittävän teoksen suhde valokuva- ja liikkuvan kuvan teoksissa (The Absent Body - the relationship between the working process and the presented work in photography, film and video art).
Juha Rouhikoski: Valotaiteen aika – ajan ja paikan näkemisen arvoitus.
Jaakko Rustanius: The Makings of Meanings in Painted Pictures. A reconstruction project in contemporary painting towards the beyond of the representation / non- representation dichotomy.
Jaakko Ruuska: Tunnistamaton toiseus - Valtasuhteet ja empatia.
Mireia Saladrigues: Visitors Leaving the Museum. An artistic research about how relations of power and economy affect visitor behaviour within the Museum-as-Factory.
Elina Saloranta: Tutkielmia kuvan, sanan ja äänen vuorovaikutuksesta (Studies on the Interaction between Images, Words and Sounds).
Tülay Schakir: Valo, havainto ja oleminen taiteena.
Katja Tukiainen: Kerronnallisen maalauksen avoimet merkitykset tilassa (The Open Meanings of Narrative Painting in Space).
Markus Tuormaa: Maisemakuvan ja muotokuvan ykseys (The unity of lansdcape and portraiture imagery).

 


 

Valmistuneet tohtorit

Valmistuneet tohtorit

Kuvataideakatemian tohtorikoulutusohjelmasta valmistuneet kuvataiteen tohtorit:

Tohtorin opinnäytteeet open acess muodossa löytyvät HELDA julkaisuarkistosta. 

 

2017

Pekka KantonenGenerational Filming. A Video Diary as Experimental and Participatory Research

Markus RissanenBasic Forms and Nature. From Visual Simplicity to Conceptual Complexity.

2016

Timo Heino: Aineen olemuksesta materian muuntumiin.

Tuula Närhinen: Kuvatiede ja luonnontaide. Tutkielma luonnonilmiöiden kuvallisuudesta.

Paul Landon: Intersecting travelogues. Wandering through practices and archaeologies of space, place and time.

Itay Ziv: Disabled Art. Escapism as Artistic Tactic.

2015

Stig Baumgartner: Virhe abstraktissa maalauksessa. Tekijän paikka maalauksen rakenteessa.

Shoji Kato: Place of Geometry.

2014

Silja Rantanen: Ulos sulkeista. Nykytaiteen teosmuotojen tulkintaa.

Pekka Niskanen: Taide identiteettien politiikan rakentajana.

2013

Jay Koh: Art Led Participatory Processes: Subject to Subject Communication within Performances in the Everyday.

2012

Petri Kaverma: Tyhjä piha – häiriö ja hiljaisuus (nyky)taiteessa.

Sami van Ingen: Moving Shadows – Experimental Film Practice in a Landscape of Change.

2011

Irene Kopelman: The Molyneux Problem Five backstage stories – and a map of why and how.

Marjatta Oja: Kolmiulotteinen projisointi – tilanneveistos katsojan ja kokijan välissä.

2010

Denise Ziegler: Poeettisen piirteistä. Kuvataiteilijan mimeettinen työskentelytapa.

2008

Jan-Erik Andersson: Life on a Leaf – Tila ikonina. Taloni arkkitehtonisena taideteoksena.

2006

Tarja Pitkänen- Walter: Liian haurasta kuvaksi -– maalauksen aistisuudesta.

2005

Jan Kenneth Weckman: Seitsemän maalauksen katsominen ja Maalaus maailman osana.

Teemu Mäki: Näkyvä pimeys – esseitä taiteesta, filosofiasta ja politiikasta.

2002

Jan Kaila: Valokuvallisuus ja esittäminen nykytaiteessa, teoksia vuosilta 1998-2000.

2001

Jyrki Siukonen: Uplifted Spirits, Earthbound Machines, Studies on Artists and Dream of Flight 1900–1935.

 

KuvAn Tutkimuspäivät

Taideyliopiston Kuvataideakatemian tohtorikoulutusohjelma järjestää joka vuosi yleisölle avoimet tutkimuspäivät. Tutkimuspäivillä kohtaavat Kuvataideakatemian tutkijat, tohtorikoulutettavat ja heidän kutsumansa taiteilijat ja tutkijat niin Suomesta kuin maailmalta.
 

Poeettinen arkeologia

Poeettinen arkeologia on Kuvataideakatemian tohtoriohjelman koordinoima tutkimushanke, jonka toiminta perustuu taiteellisen tutkimuksen metodologiaan tärkeänä lähtökohtanaan humanistisen tutkimuksen, varsinkin arkeologian, keinot. Hankkeessa koetellaan taiteen ja tieteen yhteistyötä radikaalilla tavalla. Poettinen arkeologia -tutkimusprojektin (2015–2018) puitteissa valmistuu teoksia, jotka kertovat eri tavoin Hangossa 1942–1944 sijainneesta saksalaissotilaiden kauttakulkuleiristä ja sen kautta kulkeneista sotilaista ja heidän omaisistaan. Teosten kautta lähestytään suomalaisten yhteistä historiaa ja muistia ja koetellaan tieteen ja taiteen välisiä rajoja. Tutkimushankkeeseen sisältyy mm. näyttely Deutsches Lager ja seminaareja, kuin myös elokussa 2017 ilmestynyt antologia Inside and Beside the Camp (ed. Jan Kaila and Japo Knuutila)

Yhteystiedot

Kuvataideakatemian Tohtorikoulutusohjelma

Tohtorikoulutusohjelman johtaja, varadekaani, professori Mika Elo

Professori Lea Kantonen

Professori Michael Schwab

Professori Alex Arteaga

Tutkimuskoordinaattori Michaela Bränn 040-6313553

Opintoamanuenssi Henri Wegelius 045-6578656

Yliopistotutkija Jan Kaila

Yliopistotutkija Jyrki Siukonen

Tutkijatohtori Petri Kaverma

Tutkijatohtori Tero Heikkinen

Vieraileva tutkija Annette Arlander

Vieraileva tutkija Tuula Närhinen