Valosuunnittelun koulutus- ja maisteriohjelmat

Valosuunnittelun koulutus- ja maisteriohjelmien tavoitteena on tukea opiskelijaa kasvamaan taiteilijana ja antaa valmiudet valon käyttöön ilmaisuvälineenä, valo-ilmaisun taiteelliseen suunnitteluun sekä perehdyttää valosuunnittelussa sovellettavien taiteiden ja tieteiden perusteisiin. Valosuunnittelun koulutus- ja maisteriohjelmat pyrkivät opetuksessaan korostamaan taiteellisen ennakkosuunnittelun merkitystä; vaikka teknologialla on vahva rooli valosuunnittelussa, koulutuksen ydin on taiteellisessa suunnitteluprosessissa.
 

 

Opiskelu

Teatteritaiteen kandidaatin tutkinto

Teatteritaiteen kandidaatin tutkinto

Teatteritaiteen kandidaatin tutkinto

 

Kolmivuotinen koulutus, 180 op
Valosuunnittelun koulutusohjelman perustehtävänä on kouluttaa valosuunnittelijoita teatterin, esitystaiteen ja kulttuurin kentälle, toimimaan muun muassa teatteri-, tanssi-, ooppera-, musiikki-, sirkus- ja mediataiteen parissa. Koulutus avaa opiskelijan ajattelua, tarjoaa välineitä valoesteettiseen ja skenografiseen ajatteluun, tekniseen toteutukseen sekä analyysiin ja argumentointiin ja tukee opiskelijan kasvua ympäristönsä kanssa vuorovaikutussuhteessa toimivana suunnittelijana. Koulutus tarjoaa käyttökelpoista ammattitaitoa myös museo- ja näyttelytoimintaan sekä tapahtumatuotantoihin.

 

Tavoitteena on kouluttaa monipuolisesti suuntautuneita teatteritaiteen kandidaatteja (ja maistereita) valosuunnittelun alalta. Valosuunnittelun koulutusohjelmasta valmistunut kandidaatti tuntee oman alansa traditiota, nykykäytäntöjä ja käsitteistöä, hallitsee oman alansa ilmaisukeinoja ja välineitä, tuntee taiteellista suunnitteluprosessia ja osaa toimia moniammatillisessa taiteellisessa suunnitteluryhmässä aktiivisena, täysivaltaisena jäsenenä. Koulutus vahvistaa opiskelijan kykyä tuottaa taiteellista sisältöä ja halua tehdä käytännöllistä työtä.

 

Koulutus kehittää opiskelijan viestintä-, dokumentaatio- ja tiedonhankintataitoja, valmiuksia arvioida omaa ja toisten työtä sekä antaa ja ottaa vastaan palautetta. Koulutus auttaa opiskelijaa kehittämään omaa työtään, oppimaan työn organisointi- ja työryhmänjohtamistaitoja sekä toimimaan eettisesti omassa työympäristössään. Valmistuneella valosuunnittelijalla on valmius omaksua uutta tekniikkaa ja uudenlaisia toimintatapoja kriittisyyttä unohtamatta. Valosuunnittelija voi työskennellä kiinnitettynä teatteriin, freelancerina, yrityksissä, vapaissa ryhmissä tai itsenäisenä suunnittelijana/taiteilijana ilmaisumuodosta riippumatta. Yhteistyötä tehdään opintojen aikana muun muassa äänisuunnittelun, koreografian, tanssin, ohjauksen, dramaturgian, näyttämölavastuksen ja pukusuunnittelun sekä pedagogiikan opiskelijoiden kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat teatterit, teatterialan toimijat, yliopistot ja muut sidosryhmät.

 

Kandidaatin tutkinnon (180 op) ensimmäisenä opintovuonna opiskelija perehtyy sekä valo- että äänisuunnitteluun, tutustuu esittävien taiteiden eri osa-alueisiin, valon ja äänen ominaisuuksiin sekä niiden käyttöön esittävissä taiteissa. Toisesta opintovuodesta lähtien opiskelija suuntautuu valosuunnitteluun. Keskeistä on teoksen valmistamisprosessin oppiminen ja ennen kaikkea taiteellisen työryhmän jäsenenä toimiminen. Opiskelija kehittää ryhmätyötaitojaan ja oppii käyttämään erilaisia valosuunnittelijan apuvälineitä omien ideoidensa ja näkemystensä välittämiseksi muulle taiteelliselle työryhmälle. Kolmantena vuonna valosuunnittelun opintojen pääsisältöihin kuuluu täysimittainen tuotanto yhteistyössä muiden koulutusohjelmien kanssa sekä kandidaatin tutkinnon opinnäytteen, portfolion tekeminen.

 

Oman taiteellisen kasvun rinnalla opinnoissa painotetaan teatterin yhteistyöluonnetta. Suuri osa opiskelusta perustuu yhteisopiskeluun ja yhteisen näyttämön opintoihin: demoesityksiin ja tuotantoihin muiden koulutusohjelmien opiskelijoiden kanssa. Tavoitteena on ohjata tulevat teatteritaiteilijat jo opiskeluaikana etsimään ja luomaan yhteisiä aiheita, muotoja, työtapoja ja näyttämökieltä sekä löytämään tulevia työtovereita opiskelutovereistaan. Opiskelijalta edellytetään kykyä vuorovaikutteiseen ja toisia kunnioittavaan työryhmätyöskentelyyn. Koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijan jatkuvaa persoonallista kasvua ja auttaa häntä löytämään identiteettinsä työryhmän jäsenenä.

 

Esitystoiminta ja tutustuminen kenttään
Teatterikorkeakoulussa esitystoiminta on kaikkien koulutusohjelmien yhteinen nimittäjä ja kohtauspaikka. Esityksissä taiteellisen työryhmän tavoitteet, ilmaisukeinot ja kyvyt kohtaavat; esityksissä opiskelijat kohtaavat lähimmät työtoverinsa; valo- ja äänisuunnittelijat dramaturgin, ohjaajan, koreografin, pukusuunnittelijan ja lavastajan - ja oikean yleisön.

 

Taiteenala on voimakkaasti kansainvälinen
Valon ja äänen ei-kielellinen ilmaisu mahdollistaa kulttuurirajat ylittävän taiteellisen ilmaisun, taiteen opettamisen ja tutkimuksen.

 

Pääosa opetuksesta tapahtuu suomen kielellä. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus opetuksen yhteydessä ja opintosuorituksissa käyttää ruotsin kieltä sekä suullisesti että kirjallisesti ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä tai opetuksen luonteesta niin johdu.

Teatteritaiteen maisterin tutkinto

Teatteritaiteen maisterin tutkinto

Kaksivuotinen koulutus, 120 op
Valosuunnittelun maisteriohjelman perustehtävänä on kouluttaa valosuunnittelijoita teatterin, esitystaiteen ja kulttuurin kentälle, toimimaan muun muassa teatteri-, tanssi-, ooppera-, musiikki-, sirkus- ja mediataiteen parissa. Koulutus avaa opiskelijan ajattelua, tarjoaa välineitä valoesteettiseen ja skenografiseen ajatteluun, tekniseen toteutukseen sekä analyysiin ja argumentointiin ja tukee opiskelijan kasvua ympäristönsä kanssa vuorovaikutussuhteessa toimivana suunnittelijana. Koulutus tarjoaa käyttökelpoista ammattitaitoa myös museo-ja näyttelytoimintaan sekä tapahtumatuotantoihin.

 

Tavoitteena on kouluttaa monipuolisesti suuntautuneita teatteritaiteen maistereita (ja kandidaatteja) valosuunnittelun alalta. Valosuunnittelun koulutusohjelmasta valmistunut maisteri tuntee oman alansa traditiota, nykykäytäntöjä ja käsitteistöä, hallitsee oman alansa ilmaisukeinoja ja välineitä, tuntee taiteellista suunnitteluprosessia ja osaa toimia moniammatillisessa taiteellisessa suunnitteluryhmässä aktiivisena, täysivaltaisena jäsenenä. Koulutus vahvistaa opiskelijan kykyä tuottaa taiteellista sisältöä ja halua tehdä käytännöllistä työtä.

 

Koulutus kehittää opiskelijan viestintä-, dokumentaatio- ja tiedonhankintataitoja, valmiuksia arvioida omaa ja toisten työtä sekä antaa ja ottaa vastaan palautetta. Koulutus auttaa opiskelijaa kehittämään omaa työtään, oppimaan työn organisointi- ja työryhmänjohtamistaitoja sekä  toimimaan eettisesti omassa työympäristössään. Valmistuneella valosuunnittelijalla on valmius omaksua uutta tekniikkaa ja uudenlaisia toimintatapoja kriittisyyttä unohtamatta. Valosuunnittelija voi työskennellä kiinnitettynä teatteriin, freelancerina, yrityksissä, vapaissa ryhmissä tai itsenäisenä suunnittelijana/taiteilijana ilmaisumuodosta riippumatta. Yhteistyötä tehdään opintojen aikana muun muassa äänisuunnittelun, koreografian, tanssin, ohjauksen, dramaturgian, näyttämölavastuksen ja pukusuunnittelun sekä pedagogiikan opiskelijoiden kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat teatterit, teatterialan toimijat, yliopistot ja muut sidosryhmät.

 

Teatteritaiteen maisterin tutkinnon suoritettuaan Teatterikorkeakoulusta valmistunut valosuunnittelija on itsenäinen taiteilija, joka osaa toimia taiteellisen ryhmän luovana ja innovatiivisena jäsenenä. Valmistunut opiskelija pystyy myös kehittämään omaa taiteenalaansa eteenpäin sekä monien eri taiteenlajien osana sekä soveltavana taiteena että itsenäisenä valotaiteena. Valosuunnittelija tuntee taiteenalansa tradition ja hallitsee sen tekemiseen tarvittavan tekniikan sekä suunnitteluprosessin. Hän osaa hyödyntää monimutkaista teatterikoneistoa taiteellisten päämäärien saavuttamiseksi. Hänellä on valmius omaksua uutta tekniikkaa ja uudenlaisia toimintatapoja kriittisyyttä unohtamatta. Valosuunnittelija voi työskennellä kiinnitettynä teatteriin, freelancerina, vapaissa ryhmissä tai itsenäisenä taiteilijana ilmaisumuodosta riippumatta.

 

Maisterin tutkinnon (120 op) syventävissä opinnoissa opiskelijalla on mahdollisuus yksilöllisiin valintoihin, kokeiluihin ja erikoistumiseen. Maisteriopintoihin kuuluu 18-20 opintopistettä pakollisia opintoja sekä 30 opintopisteen opinnäyte. Opinnot sisältävät yksilöllisiä opintoja ja vapaasti valittavia opintoja kuten assisteeraus, harjoittelut ja taiteelliset työt, jotka valitaan yksilöllisesti.

 

Oman taiteellisen kasvun rinnalla opinnoissa painotetaan teatterin yhteistyöluonnetta. Suuri osa opiskelusta perustuu yhteisopiskeluun ja yhteisen näyttämön opintoihin: demoesityksiin ja tuotantoihin muiden koulutusohjelmien opiskelijoiden kanssa. Tavoitteena on ohjata tulevat teatteritaiteilijat jo opiskeluaikana etsimään ja luomaan yhteisiä aiheita, muotoja, työtapoja ja näyttämökieltä sekä löytämään tulevia työtovereita opiskelutovereistaan. Opiskelijalta edellytetään kykyä vuorovaikutteiseen ja toisia kunnioittavaan työryhmätyöskentelyyn. Koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijan jatkuvaa persoonallista kasvua ja auttaa häntä löytämään identiteettinsä työryhmän jäsenenä.

 

Pääosa opetuksesta tapahtuu suomen kielellä. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus opetuksen yhteydessä ja opintosuorituksissa käyttää ruotsin kieltä sekä suullisesti että kirjallisesti ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä tai opetuksen luonteesta niin johdu.

Digital and Visual Design - Advanced Intermediality in Performance, 25 cr study module

Digital and Visual Design - Advanced Intermediality in Performance, 25 cr study module

Digital and Visual Design - Advanced Intermediality in Performance (DiViDe) piloted in 2016. Studies were organized by University of the Arts Helsinki and Aalto University. The joint study module of two universities will be organized again spring term 2018 (January-May). Read more on DiViDe webpage.

Opiskelijat

Opiskelijat

2017

Lauri Hietala
Mikko Hirvonen
Tuomas Honkanen
Ilmari Pesonen

 

2016

Matias Eskelinen
Alina Pajula
Jussi Rusanen
Jaakko Sirainen
Topias Toppinen
Ellen Virman

 

2015

June Horton-White
Veli-Ville Sivén

 

Muut BA-opiskelijat
Kauri Klemelä
Lauri Lundahl
 

MA-opiskelijat

Tero Aalto

Eero Erkamo

Mia Jalerva

Julia Jäntti

Riikka Karjalainen

Teo Lanerva

Mateus Manninen

Ilmari Paananen

Kalle Paasonen

Sofia Palillo

Olivia Pohjola

Sami Roikola

Elina Romppainen

Alexander Salvesen

Essi Santala

Luca Sirviö

Jere Suontausta

Vilma Vantola

Otso Vartiainen

 

Valmistuneet

Valmistuneet

Teatteritaiteen maisterit:

 

Vuosi 2017

Ada Halonen
Kristian Palmu
Immanuel Pax
MAx-katalogi 2017 valosuunnittelu

 

Vuosi 2016     

Anssi Mäkinen
Miika Riikonen
Petri Tuhkanen

 

Vuosi 2015      

Milla Martikainen
Ville Mäkelä
Jani-Matti Salo
Anniina Veijalainen   
           

Vuosi 2014     

Juho Itkonen
Olli-Pekka Koivunen
Samuli Laine
Anton Verho                           

 

Vuosi 2013      

Timo A. Aalto
Meri Ekola
Mika Haaranen
Antti Helminen
Ina Niemelä
Milka Timosaari
Nanni Vapaavuori                 

 

Vuosi 2012

Jan Fedinger
Mikko Pirinen
Johanna-Mai Vihalem         

 

Vuosi 2011

Saija Nojonen
Juha Rouhikoski
Jyrki Sinisalo                            

 

Vuosi 2010      

Jenni Kääriäinen
Riitta-Leea Laine                    

 

Vuosi 2009      

Hanna Käyhkö
Anna Rouhu

 

Vuosi 2008      

Minna Heikkilä
Jukka Huitila
Timo Hynninen
Matti Jykylä
Raisa Kilpeläinen
Jarkko Lievonen
Irina Nyyssönen
Ilkka Paloniemi
Anna Pöllänen
Juho Rahijärvi
Sami Rautaneva
Antti Rehtijärvi
Nadja Räikkä
Mirkka Saari
Hanna Sartoneva
Omar Truco 

 

Vuosi 2007

William Iles
Teemu Määttänen

 

Vuosi 2006      

Kaisa Salmi
Riikka Vuorenmaa

 

Vuosi 2005      

Jari Granlund
Tiina Hauta-aho
Mia Erlin
Mia Kivinen
Katja Muttilainen                  

 

Vuosi 2004      

Sara Leino
Päivi Ronkainen
Kalle Ropponen

 

Vuosi 2003      

Taina Hokkanen
Mikko Hynninen
Ville Konttinen
Heikki Paasonen                    

 

Vuosi 1990-2002                        

Timo Alhanen
Tarja Ervasti
Sanna Forsman
Erkki Honkakoski
Tomi Humalisto
Heini Jalovaara
Tina Jokitalo
Miikka Kari
Kimmo Karjunen
Liisa Kyrönseppä
Pekka Laine
Lauri (ent. Mäkelä) Lauri Wild
Heli Nikunen
Pasi Pehkonen
Pietu Pietiäinen
Pekka Pitkänen
Panu Pohjola
Esa Pukero
Helena Roivainen
Sirje Ruohtula
Maaret Salminen
Johanna (os. Salomaa) Naalisvaara
Tülay Schakir
Roope Siiroinen
Tiina Sunell
Tomi Suovankoski
Minna Tiikkainen
Tuukka Toijanniemi
Markku Uimonen
Marika Vapaavuori
Juha Westman                       

 

Valmistuneet jatko-opiskelijat

Tomi Humalisto (2012) Toisin tehtyä, toisin nähtyä - esittävien taiteiden valosuunnittelusta muutosten äärellä

Valosuunnittelun koulutusohjelman tutkintovaatimukset
Valosuunnittelun koulutusohjelman tutkintovaatimuksista kerrotaan lisää täällä.
Valosuunnittelun koulutusohjelman opetusohjelma
Valosuunnittelun koulutusohjelman opetusohjelmasta kerrotaan lisää täällä.
Valosuunnittelun maisteriohjelman tutkintovaatimukset
Valosuunnittelun maisteriohjelman tutkintovaatimuksista kerrotaan lisää täällä.
Valosuunnittelun maisteriohjelman opetusohjelma
Valosuunnittelun maisteriohjelman opetusohjelmasta kerrotaan täällä.

Valosuunnittelun opettajat

Professori
Yliopistonlehtori
Lehtori

Vuorovaikutteisuus esityssuunnittelussa (VES)

Valosuunnittelun ja äänen koulutusohjelmien oppimissisältöjen ja oppimisympäristön kehitysprojektissa tarkastellaan vuorovaikutteisuuden ilmentymiä ja luodaan kriittinen ja produktiivinen tutkimusalusta. Toiminta tukee perusopetustoimintaa ja sen yhteyttä yhteiskunnalliseen kehitykseen ja tulevaisuuden esityksiin.

Hakeminen

Valosuunnittelun koulutus- ja maisteriohjelmiin otetaan opiskelijoita kerran vuodessa keväisin. Valintakokeet järjestetään toukokuussa.

 

Seuraava hakuaika Taideyliopistoon on tammikuussa 2018.

Tilat

Tilat

The locations are equipped with state of the art lighting and video technology, which are updated continuously.

 

Lighting studio

Lighting studio is a laboratory space rather than a performance space. It is not only a black box, there are windows and light tones on walls too. The stage area can be turned to black with curtains. The space is not approved for public performances, but it can seat up to 40 people. The studio size is 225 m² and the foyer 53 m².

Lighting bridges in two levels give easy access for all lighting bars. The studio is small enough for quick, efficient working and big enough to try things out for real.

The floor is black film faced plywood. It is possible to use staple gun and screws on the floor. It is possible to use smoke, haze and mist in the space.

There is a little lobby for the lighting studio. There is a sound isolated window to the next door recording studio.

 

The Video Editing Workshops 1 and 2 (Rooms 512 and 513)

The Video Workshops are in the fifth floor. They are designed for video editing and small-group work. Video Workshop 1 is 23 m²; Video Workshop 2 is 19 m².

There is a little lobby for the lighting studio. There is a sound isolated window to the next door recording studio.

 

The Sound studios

In the sixth floor of the building are the recording studios. They consist of structurally identical control rooms and two studio rooms with different design and dimensions. The studios are acoustically isolated from the rest of the building by floating. The recording rooms can be freely used with either of the control rooms. Also the lighting studio 601 can be utilized as a recoding space for large scale music recording.

The control rooms are designed to ensure largest possible listening area for course work. The surround listening environment is calibrated and ITU-775-compliant. It is possible to produce, listen and edit sound material in many formats from stereophonic up to 6.1.-surround sound.

 

Room 607: Dialog studio

This studio is designed for dialog and sound effect recording. The recording room is 11 m² in size.

Room 609: Music studio

This studio is designed for music recording. The recording room is 49 m² in size. It is equipped with movable acoustic panels for controlling and varying the room acoustics.

 

The Sound Workshops 1 and 2 (Rooms 409, 410)

The Sound Workshops are in the fourth floor. They are designed for sound editing and small-group work. They are furnished with simpler systems than the recording studios, the main focus here is in learning sound creation, editing and production techniques. The systems are designed to ensure easy integration with laptop computers that the students are using for production work.

 

The CAD Class (Room 401)

The IT Class includes full compatibility with CAD usage.

 

The Project Class (Room 514)

Projektiluokka on monipuolisesti varusteltu kokeilutila työpajamuotoisen toiminnan tarpeisiin.  Luokassa on mahdollista kehittää ja testata erilaisia esityksen, ryhmätyöskentelyn ja teknologian yhdistelmiä. Tilaratkaisu on joustava ja mahdollistaa monimuotoisen toiminnan valon, äänen, videon ja elektroniikan parissa. 

 

Other Facilities

Students have a 24 access to the premises. The lounge areas can be used for student exhibition.

 

Room 411: The Paintshop

There is a workshop room for all those messy projects. The paintshop has a robust floor, water station, washing machine and downdraft table to extract the painting fumes.

 

Class Rooms 405 and 407

There are two regular class rooms. The small one is 57 m² and bigger is 95m². There are tables and chairs for 10 students in each room. In addition the bigger classroom has large trestle tables for drafting, model making and other long lasting projects.

 

Yhteystiedot

Käyntiosoite: Lintulahdenkatu 3, 00530 Helsinki

 

 

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi (at) uniarts.fi

 

Suunnittelija
Tiia Kurkela

 

Osastosihteeri
Raija Koskivaara

 

Harjoitusmestari
Seija Suontausta

 

AV-mestari
Kari Tossavainen (Ufo)