Olli Heikkinen

Tutkijatohtori, SibA/MuTri-tohtorikoulu

+358400644024
Esittely

Olli Heikkinen on tutkijatohtori Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osastossa. Hänen tutkimusaiheitaan ovat olleet muun muassa äänitehistoria ja -estetiikka, kansanmusiikin keräys, musiikki ja nationalismi sekä genrerajojen muuttuminen pitkällä 1800-luvulla. Hän on julkaissut aiheista useita artikkeleita kotimaisissa ja ulkomaisissa julkaisuissa.

Vuosina 2011–2014 Heikkinen toimi Suomen Akatemian tutkijatohtorina. Projektissaan ”Suomalaisen sävelkielen" synty hän tutki musiikin merkitystä kansakunnan rakennusprojektissa ja musiikillisen toimijoiden (mm. säveltäjien, kapellimestareiden ja kriitikoiden) osuutta kansalliskertomuksen luomisessa. Projekti liittyi läheisesti professori Vesa Kurkelan johtamaan projektiin Rethinking “Finnish” Music History. Transnational construction of musical life in Finland from the1870s until the 1920s. Projektia rahoitti myös Suomen Kulttuurirahasto.

Tällä hetkellä Heikkinen työskentelee professori Kurkelan johtamassa projektissa Translocal Cultural Fields. Music as a Cultural and Economic Enterprise in the Four Biggest Cities in Finland, 1900–1939. Heikkinen tutkii kulttuuripoliittisia distinktioita ja niiden vaikutusta musiikillisten toimijoiden ansaintalogiikkaan keskittyen Turun kaupungin musiikinhistoriaan.

Taiteellinen toiminta
Ennen akateemista uraansa Heikkinen toimi pitkään ammattimuusikkona erilaisissa kokoonpanoissa. Heikkinen on myös säveltänyt ja sovittanut paljon musiikkia, erityisesti teatteriin. Tämä toiminta jatkuu sivutoimisena edelleen.
Tutkimus ja julkaisut

-        In search of national music. Finnish musical language and Finnish national orchestra narrated. Teoksessa Gábor Gyáni ja Anssi Halmesvirta (toim.) Cultural Nationalism in a Finnish-Hungarian Historical Context. Budapest: Hungarian Academy of Sciences, 2018.

-        Kurkela, Vesa & Heikkinen, Olli. Sibelius as popular composer. Music by Sibelius in Kajanus’ popular concerts. Teoksessa Daniel Grimley, Tim Howell, Veijo Murtomäki & Timo Virtanen (toim.) Jean Sibelius’s Legacy. Cambridge: Cambridge Scholars Publishing, 2017. 159–169.

-        Tuning the Nation. Textual strategies in Collecting Folk Songs in Finland. Teoksessa Susanne Ziegler, Gerda Lechleitner, Ingrid Åkesson & Susana Sardo (toim.) Historical Sources of Ethnomusicology in Contemporary Debate. Cambridge: Cambridge Scholars Publishing, 2017. 202–213.

-        Luonnollista ja kansallista kansanmusiikkia. Kansanmusiikki 1/2017, 36–37.

-        Seitsikon synty – vaihtoehtoinen tarina, osa 2. Puhallinorkesteri 2/2016.

-        Seitsikon synty – vaihtoehtoinen tarina, osa 1. Puhallinorkesteri 4/2015.

-        “Utterly Finnish, peculiarly original”. Finnish Music Quarterly 1–2/2015, 16–19.

-        Mistä musiikki alkaa? Musiikinhistoria ja sen alku musiikkitieteen tutkintovaatimuskirjallisuudessa Helsingin yliopistossa 1923–1975 [From where does the music begin? Music history and its beginning in the degree requirements of musicology in the University of Helsinki 1923–1975]. Etnomusikologian vuosikirja 25, 2013. Toim. Maija Kontukoski, Saijaleena Rantanen & Heikki Uimonen. Helsinki: Suomen Etnomusikologinen Seura. 92–120.

-        Urkuri Sörensenin ”rikos” [The ”crime” of organist Sörensen]. Musiikki 43(2/2013), 5–23.

-        Kansakunnan virittäjät. Sivistyksen kirjallinen eetos ja rahvaan laulu [Tuners of the nation. The literary ethos of Bildung and singing of the common people]. Historiallinen Aikakauskirja 111 (1/2013), 43–54.

-        Jean Sibeliuksen Kullervo ja Larin Paraske: tarina suomalaisen sävelkielen synnystä osana kansalliskertomusta [Jean Sibelius’s Kullervo and Larin Paraske: a story of the origin of Finnish musical language as part of the national master narrative]. Musiikki 42(1/2012), 6–26.

-        Esittävä säveltaide ja esittävä äänitetaide [The art of performing music and the art of performing recordings]. Musiikin suunta 31 (2/2009), 21–33.

-        What exactly is an iskelmä? Finnish Music Quarterly 2/2009, 14–17.

-        Sata kesää tuhat yötä. Genre- ja rekisteripeliä Pohjolassa [Hundred summers and thousand nights. Northern game of genres and registers]. Teoksessa Etnomusikologian vuosikirja 20, 2008. Toim. Maija Kontukoski, Tuuli Talvitie-Kella & Antti-Ville Kärjä. Helsinki: Suomen Etnomusikologinen Seura. 275–299.

-        Genre ja rekisteri populaarimusiikissa [Genre and register in popular music]. Musiikki 38 (2/2008), 7–26.

-        Semioottiset moodit populaarimusiikin tuotannossa [Semiotic modes in popular music production]. Etnomusikologian vuosikirja 19, 2007, Markus Mantere & Heikki Uimonen (toim.). Helsinki: Suomen Etnomusikologinen Seura. 53–72.

-        Kenen kertosäkeistöä laulat, sen virtuaalileipää syöt. Kertosäkeistön merkitys äänitteellä [The meaning of chorus in the recordings]. Suomen musiikintutkijoiden symposiumin satoa. Suomen musiikintutkijoiden 9. valtakunnallinen symposium. Jyväskylän yliopisto 17.–19.3.2005. 39–42. http://www.jyu.fi/musica/symposium/symposiumin_satoa_2005.pdf

-        Dialektinen digikuva. Sämplätyn rahinan ironia ja nostalgia [Dialectic digital photo. Irony and nostalgia of sampled scratch]. Musiikki 35 (3/2005), 3–14.

-        Sävelteoksesta ääniteteokseen [From work of music to work of recording]. Ilmaisun murroksia vuosituhannen vaihteen suomalaisessa kulttuurissa, Leena Kirstinä, Yrjö Heinonen & Urpo Kovala (toim.) Helsinki: SKS, 2005. 89–117.