Kuvataideakatemia 170 vuotta

Kuvataideakatemia täyttää tänä vuonna 170 vuotta. Mielestämme oppilaitoksen taival Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulusta nykyiseksi Taideyliopistoon kuuluvaksi akatemiaksi on juhlimisen arvoinen.

Juhlavuoden ohjelma

Juhlavuoteen kuuluu ohjelmaa kaikille taiteen ystäville. Juhlavuosi näkyy muun muassa akatemian näyttelykalenterissa ja luento- ja tapahtumaohjelmassa. Juhlimme totta kai kesäkuun alussa Taideyliopiston promootiossa sekä jälleen syksyllä, kun Kuvataideakatemian tohtoriohjelma täyttää 20 vuotta. Syksyllä julkaisemme sähköisessä muodossa alkujaan vuosina 2008 ja 1998 julkaistut Kuvataideakatemian historiikit. Juhlan kunniaksi järjestetään myös opiskelijavetoisia ja Kuvataideakatemian alumneille suunnattuja tilaisuuksia.

 

Tervetuloa mukaan juhlimaan 170-vuotista suomalaista kuvataiteen koulutusta!


Kuva: Näyttelyn ripustustaminen on myös opetustapahtuma. Kuvaaja Petri Summanen

Katso juhlavuoden ohjelma

Katso juhlavuoden ohjelma

SYKSY 2018

 

Kun taide sanoi nyt. Kuvataiteen opetus 170-vuotta -keskustelusarja

 

Nykytaiteen museo Kiasman ja Taideyliopiston Kuvataideakatemian yhteistyössä toteuttama keskustelusarja tarkastelee syksyllä nykytaiteen yhteiskunnallisen aseman vakiintumista ja nykytaiteen teemojen peilautumista Kuvataideakatemian opetukseen ja Kiasman näyttelytoimintaan. 

 

Kun taide sanoi nyt – kuvataiteen opetus 170 vuotta -sarjan keskustelut pidetään Kiasman seminaaritilassa kolmena keskiviikkona 26.9., 24.10. ja 28.11. klo 17–19. Vapaa pääsy. FB-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/267582777196597/

 

Keskustelusarja on osa Kuvataideakatemian 170-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

 

26.9.2018 klo 17–19

 

Sarjan ensimmäinen osa luo historiallisen katsauksen 1980- ja 1990-lukujen taitteesta 1990-luvun loppupuolelle. Ajanjakso kytkeytyy nykytaiteen museon syntyhetkiin. Nykytaiteen yhteiskunnallisen merkityksen kasvaminen näkyi myös Kuvataideakatemian toiminnassa. 

 

Alustus ja moderointi Riikka Stewen. Puhujina Marjatta Oja, Petri Kaverma, Satu Kiljunen ja Perttu Rastas.

 

24.10.2018 klo 17–19 



Sarjan toinen osa käsittelee ARS-näyttelyiden merkitystä kansainvälisen nykytaiteen teemojen tuomisessa Suomeen: Kuinka nämä teemat ovat näkyneet kuvataiteen opetuksessa? Mikä merkitys ARS-näyttelyillä on ollut kuvataideopiskelijoille?



Alustus ja moderointi: Tuula Arkio. Puhujina Jussi Kivi, Marika Orenius ja Sanna Sarva ja Nina Roos.

 

28.11.2018 klo 17–19 



Kolmas osa katsoo nykytaiteen tulevaisuuteen Kiasmassa esillä olevan Meno-paluu -näyttelyn kautta. Tarkastelussa on myös Kuvataideakatemiassa opiskelevien tai opiskelleiden taiteilijoiden merkitys Kiasman kokoelmatoiminnassa.  



Alustus ja moderointi: Kati Kivinen. Puhujat vahvistuvat syksyn aikana.

 

Kuvataideakatemian historiikkien julkaisu HELDA-julkaisuarkistossa syksyllä 2018.

 

KEVÄT 2018

 

Opettajia ja oppilaita -näyttely Exhibition Laboratoryssa 11.1.–4.2.2018

Opettajia ja oppilaita -näyttely esittelee tammi-helmikuussa 26 Kuvataideakatemiasta vuosina 1995-2017 valmistunutta taiteilijaa. Näyttely kunnioittaa taiteilijan sitoutumista taiteen tekemiseen, ja sen ovat koonneet taidemaalarit, Kuvataideakatemian alumnit Markus Konttinen ja Anna Tuori.

 

Kuvan koulussa -haastattelusarja 

Kuvan koulussa -haastattelusarjassa kuullaan läpi vuoden kuvataideakatemian opiskelijoiden ja alumnien näkemyksiä taiteen opettamisesta ja oppimisesta.

 

Visioita, riitasoituja ja taiteidenvälisyyttä -luentosarja Ateneumissa keväällä 2018

  • 7.2. Visioita: Museonjohtaja Susanna Pettersson: Suomen Taideyhdistys taiteen kentän rakentajana: koulun ja kokoelman merkitys; Dosentti Johanna Vakkari: Taidekoulutusta muualla: yliopiston piirustussali ja Adolf von Beckerin akatemia; Amanuenssi Anu Utriainen: Naistaiteilijat ja heidän asemansa taidekoulutuksessa 1848–1930.
  • 7.3. Riitasointuja: Intendentti Timo Huusko: Boheemeista nationalisteihin. Riitasointuja sotien välisenä aikana; FT Tuula Karjalainen: Mielipiteitä ja rintamalinjoja 1950- ja 60-luvun taiteessa.
  • 4.4. Taiteidenvälisyyttä: Professori Hanna Johansson johtaa paneelikeskustelua, jossa hahmotellaan taiteen laajentuneen kentän tuloa Suomeen ja Kuvataideakatemiaan siellä 1970-80-luvuilla opiskelleiden taiteilijoiden kanssa. Mukana ovat Kari Cavén, Marja Kanervo, Lea Kantonen, Markus Konttinen ja Antti Tanttu.
     

klo 17–19 Ateneum-salissa, Kaivokatu 2. Suomeksi. Pääsy museolipun hinnalla tai museokortilla.

 

Ohjelma päivittyy.

Kuvan koulussa -haastattelusarja

Kuvan koulussa -haastattelusarjassa kuullaan kuvataideakatemialaisten ajatuksia taiteen opettamisesta ja oppimisesta. Vuoden 2018 mittaan julkaistava sarja esittelee Kuvataideakatemiasta valmistuneita sekä siellä opiskelevia taiteilijoita. He kertovat opiskeluajastaan, akatemiassa oppimistaan asioista ja siitä, mihin suuntaan toivoisivat suomalaisen taidekentän kehittyvän. 

Kuva: Ensimmäisen vuosikurssin, tuttavallisesti "Myllyn", opiskelijoita syksyllä 2015. Kuvaaja: James Prevett

Juhlavuoden julkaisut

Kuvataideakatemian korkealaatuinen julkaisutoiminta on valokeilassa läpi vuoden. Juhlavuoden kunniaksi Kuvataideakatemia julkaisee sähköiset versiot 1998 ja 2008 julkaistuista kahdesta akatemian historiikista. Antologiat ovat luettavissa Taideyliopiston HELDA julkaisuarkistossa syksyllä 2018.

 

Kuvataideakatemia julkaisee kirjoja kahdessa julkaisusarjassaan sekä kuvataiteen tohtorien opinnäytteitä tohtoriohjelman toimesta. Julkaisuja voi ostaa Taideyliopiston Unigrafian verkkokaupasta

Kiinnostaako Kuvataideakatemian historia? Lue lisää täältä

Kiinnostaako Kuvataideakatemian historia? Lue lisää täältä

Taideyliopiston Kuvataideakatemian varhaisin edeltäjä oli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu, joka perustettiin vuonna 1848. Ensimmäiset kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävät taiteilijamme Albert Edelfeltistä Axel Galléniin, Helene Schjerfbeckistä Ellen Thesleffiin opiskelivat Taideyhdistyksen piirustuskoulussa.  

 

Vuodesta 1939 akatemia toimi Suomen Taideakatemian säätiön alaisuudessa nimellä Suomen Taideakatemian koulu. Koulu on saanut valtionapua vuodesta 1963 lähtien, mutta täyden vastuun kuvataiteen ylimmästä opetuksesta valtio otti vuonna 1985, jolloin perustettiin Kuvataideakatemia jatkamaan Suomen taideakatemian koulun toimintaa. 

 

Kuvataideakatemia muuttui korkeakouluksi vuonna 1993 ja vuonna 1998 siitä tuli yliopisto. Vuoden 2009 alussa voimaanastuneen uuden yliopistolain mukaan Kuvataideakatemiasta tuli julkisoikeudellinen yliopisto. Vuoden 2013 alusta Kuvataideakatemia on ollut osa Taideyliopistoa Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun rinnalla.


Kuva: Opiskelijoita keväällä 1971. Kuvaaja tuntematon.

Yhteystiedot

Lisätietoja: kuva.info (at) uniarts.fi