Kuvataiteen koulutusohjelma

Kuvataiteen opetuksen ytimessä ovat yksilöllisyyttä korostava opetusohjelma, opettajan ja opiskelijan kohtaamiset ja henkilökohtainen ohjaus. Kuvataiteen koulutusohjelman opetusalueet ovat kuvanveisto, maalaustaide, taidegrafiikka ja tila-aikataiteet. Tila-aikataiteissa voi suuntautua liikkuvaan kuvaan, valokuvaan tai paikka- ja tilannesidonnaisiin taiteisiin.

Koulutuksen tavoite ja sisältö

Kuvataiteen koulutuksen tavoite on rohkaista opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa, ilmaisukeinonsa ja kiinnostuksen kohteensa kuvataiteen alueella. Koulutus tarjoaa opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti kuvataiteen alueella ja ymmärtää oma toimintansa osana nykytaiteen konteksteja ja yhteiskuntaa, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen.

 

5,5 vuoden mittaisen maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen välitutkintona on kandidaatin tutkinto. Ensimmäisen vuoden opiskelijat aloittavat opintonsa Johdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja opetusalueisiin -jaksolla, jonka jälkeen he valitsevat oman opetusalueensa. Opinnot järjestetään kuvanveiston, maalaustaiteen, taidegrafiikan ja tila-aikataiteiden opetusalueilla. Tila-aikataiteissa opiskelija voi painottaa opiskelussaan liikkuvan kuvan, valokuvan tai paikka- ja tilannesidonnaisten taiteiden opiskelua.

 

Opiskelu painottuu taiteelliseen työskentelyyn ja sitä tukeviin teoriaopintoihin. Kuvataiteellisten opintojen lisäksi tutkintoihin kuuluu esittämiskäytäntöjen, taidehistorian, taideteorian ja filosofian opintoja sekä kieliopintoja. Kuvataiteen koulutusohjelmassa on tarjolla runsaasti opetusta englannin kielellä ja opiskelijoista noin 15 prosenttia tulee Suomen ulkopuolelta. Heidän joukossaan on sekä tutkinto- että vaihto-opiskelijoita.

 

Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan yksilöllisen opintosuunnitelmansa puitteissa myös muiden kuin oman opetusalueensa kursseille. Kuvataideakatemiassa rohkaistaan monipuoliseen taiteelliseen työskentelyyn ja erilaisten välineiden käyttöön.


Koulutus pähkinänkuoressa:

  • Tavoitetutkinto: Kuvataiteen kandidaatin (KuK/BFA) ja maisterin tutkinto (KuM/MFA)
  • Laajuus: 210 + 120 opintopistettä
  • Opetuskieli: suomi, ruotsi, englanti
  • Seuraava hakuaika: maisteriopintoihin elokuussa 2018, kandidaattiopintoihin tammikuussa 2019

 

Opetusalueet

Kuvataiteen koulutusohjelman opetusalueet ovat kuvanveisto, maalaustaide, taidegrafiikka ja tila-aikataiteet. Tila-aikataiteissa voi suuntautua liikkuvaan kuvaan, valokuvaan tai paikka- ja tilannesidonnaisiin taiteisiin. Lue alta lisää opetusalueista. 

Kuvanveisto

Kuvanveisto

Kuvanveiston opetusalueella tutkitaan kolmiulotteisen tilan käyttöä taiteellisessa työskentelyssä. Opetuksen perustana on omilla käsillä työskentely ja kuvanveiston perinteiden ylläpito. Huomion saa myös nykykuvanveiston moninaisten lähestymistapojen ja teknisten mahdollisuuksien ymmärtäminen ja niiden hyödyntäminen opiskelijan omassa taiteellisessa työskentelyssä.

 

Kuvanveiston opinnot sisältävät installaation ja galleria- ja museotilaan sijoittuvan taiteen tutkimisen ohella myös aikaan, paikkaan ja tilanteeseen liittyviin prosesseihin perehtymistä. Opetusalueella keskitytään myös julkiseen tilaan sijoittuvien teosten kysymyksiin. Opiskelun pääpaino on opiskelijan omaehtoisessa taiteellisessa työskentelyssä, jota ohjataan keskustelujen, kritiikkitilaisuuksien ja seminaarityöskentelyn kautta. Itsenäisen taiteellisen työskentelyn päämääränä on opiskelijan oman ilmaisun ja ajattelun tukeminen ja luovan ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen.

 

Kuvanveiston teemalliset luennot sekä projektit ja työpajat taiteilijoiden johdolla kotimaassa ja ulkomailla tukevat kaikille opiskelijoille yhteisiä välineen perusteita, joissa tutustutaan kuvanveiston materiaaleihin, tekniikoihin ja työmenetelmiin.

Maalaustaide

Maalaustaide

Työpajojen, seminaarien, ateljeekäyntien ja ekskursioiden sisältö heijastaa opettajakunnan näkemyksiä ja taiteen alueita, jotka he tuntevat erityisen hyvin. Viisasten kiveä uuden maalauksen sisällöstä ei toisin sanoen ole tarjolla, vaan taiteilijoiden perusteltuja ja vaihtelevia näkemyksiä. Yksilöllisten teemojen taustalla vaikuttavat yhteisenä nimittäjänä nykytaiteen yleiset ominaispiirteet kuten taiteen paikkasidonnaisuus ja teosten tulkinta yhteiskunnallisissa tai eri tiedonalojen teoreettisissa viitekehyksissä. Maalauksen historia on myös pitempi kuin vaikkapa liikkuvan kuvan, mikä heijastuu opetuksessa taidehistoriallisten vertailukohtien runsautena.
 
Maalauksen opetus kytkeytyy toisin sanoen monin tavoin muihin taiteen aloihin ja lajeihin niin kuin uusi maalaustaidekin. Opetus pyrkii laajentamaan opiskelijoiden käsitystä siitä, mitä maalaus voisi olla, mitä se saattaisi merkitä ja millä tavoin se liittyy kaikkeen siihen mikä ei ole maalausta.
 
Maalauksen opetus ei  ole kuitenkaan pääasiallisesti teoreettista vaan tärkeintä ovat seminaarit, joissa keskustellaan pienissä ryhmissä viikoittain opiskelijoiden töistä sekä ennen kaikkea itsenäinen ateljeetyöskentely ja tuntiopettajien, arvostettujen taiteilijoiden, ateljeekäynnit. Opetusalueella painottuu myös tasokas materiaaliopin opetus. 

Taidegrafiikka

Taidegrafiikka

Taidegrafiikan opetusalueen tarkoituksena on antaa opiskelijalle perusteelliset tiedot ja taidot taidegrafiikan ilmaisumahdollisuuksista, eri menetelmistä ja materiaalisesta perustasta. Opiskelijat haastetaan etsimään omia taiteellisia ratkaisujaan ja esittämistapojaan.
 
Opetusalueella pohditaan painettua taidetta, taidegrafiikkaa, suhteessa traditioon, sen uudelleentulkintaan ja merkitykseen osana nykytaidetta. Taiteen tekemisen prosessia lähestytään asenteena ja ajattelutapana, jossa huomioidaan painetun taiteen luonteen kaksijakoisuus. Työskentelyprosessissa läsnä ovat painolaatta sekä siitä syntynyt jälki. Perinteisesti jälki on ollut paperivedos, mutta nykygrafiikan kohdalla se voi olla jotain muutakin. Kaksisuuntaisesta lähestymistavasta seuraa myös taidegrafiikan esittämisessä uusia nykytaiteen käytäntöjä, kuten installaatioita, animaatioita ja kokeellista elokuvaa.
 
Merkittävin osa opiskelusta muodostuu opiskelijan omasta taiteellisesta työskentelystä, jossa keskeistä on opiskelijan ja opettajien välinen vuorovaikutus ja henkilökohtaiset keskustelut. Seminaarit, näyttelykäynnit, luennot ja taiteilijaesittelyt, kriitikkokohtaamiset ja työhuonekäynnit ovat osa opetusta. Tavoitteena on kehittää opiskelijan omaa näkemystä niin, että ilmaisu hallitsee välinettä eikä väline ilmaisua.

Tila-aikataiteet

Tila-aikataiteet

Tila-aikataiteiden opetuksessa keskitytään taiteellisen työskentelyn tilallisiin, käsitteellisiin ja kehollisiin ulottuvuuksiin. Lähtökohtana on taiteen prosessi- ja tapahtumaluonteisuus. Tila-aikataiteet ovat ulospäin suuntautuneita ja niihin liittyy jatkuva tutkiminen ja kokeilu. Työskentely on vahvassa suhteessa mediaaliseen ja kuvalliseen kulttuuriin sekä laajenevaan taidekenttään, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen.
 
Opiskelija voi painottaa opiskelussaan jotakin opetusalueen kolmesta suuntautumisvaihtoehdosta: liikkuva kuva, valokuva tai paikka- ja tilannesidonnaiset taiteet. Opetusalueen tavoitteena on antaa opiskelijoille näiden taiteenalueiden laaja tuntemus sekä käsitys siitä, miten ne liittyvät toisiinsa sekä nykytaiteen historiaan ja teoriaan. Tila-ajan opetus koostuu kursseista, työpajoista, seminaareista ja itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä, jota tuetaan ja seurataan henkilökohtaisessa kontaktiopetuksessa. Vakituisten opettajien ohella opetusta antavat lukuisat vierailevat taiteilijat.
 
Opiskelijoita kannustetaan etsimään omaa lähestymistapaansa ja kokeilemaan eri ilmaisumuotoja sekä pohtimaan aikaan, paikkaan ja installointiin liittyviä mahdollisuuksia. Työskentely voi olla myös performatiivista, osallistavaa tai yhteisöllistä. Lopputulos voi olla esimerkiksi interventio, installaatio, esitys, video-, valokuva- tai ääniteos. Opetuksen tavoitteena on havainnon herkistäminen ja kriittisen ajattelun kehittäminen. Käytännön ja teorian kautta opiskelijoita rohkaistaan löytämään omat vahvuutensa, menetelmänsä ja taiteensa sisällöt. Näin tuetaan opiskelijan taiteellista työskentelyä ja ajattelua.

Ura- ja jatko-opintomahdollisuudet

Kuvataiteen koulutusohjelmasta valmistuneilla on valmiudet työskennellä vapaina  kuvataiteilijoina sekä erilaisissa kuvataiteen asiantuntijatehtävissä.

 

Maisteriksi valmistuttuasi voit hakea opiskelemaan kuvataiteen tohtoriopintoihin.

Opettajat

Kuvataideakatemian opettajat ovat ansioituneita taiteilijoita, jotka toimivat aktiivisesti kansainvälisen taiteen kentällä. Vakituisten opettajien antamaa opetusta täydennetään vierailevien suomalaisten ja ulkomaisten tuntiopettajien asiantuntemuksella. Vierailevat opettajat ohjaavat temaattisia työpajoja ja erikoiskursseja ja heidän opetuksensa antaa opiskelijoille mahdollisuuden teknisten taitojen laajentamiseen. He toimivat myös opinnäytteiden ohjaajina, asiantuntijoina ja tarkastajina.

 

Kuvataideakatemian opetuksessa korostetaan henkilökohtaista kahdenkeskistä opetusta, joka tapahtuu opiskelijan työhuoneella sekä yhteisissä studio- ja työsalitiloissa. Opiskelijat saavat opetusalueilla henkilökohtaiset vastuuopettajansa, jotka seuraavat heidän opintojaan muita opettajia lähemmin.

Osaamisensa ja ammatillisen verkostonsa kautta opettajakunta kokonaisuudessaan tutustuttaa opiskelijat kuvataiteen kotimaiseen ja kansainväliseen kenttään ja tarjoaa hyvän ammatillisen pohjan taiteilijana toimimiselle.

Kuvanveiston professori

Kuvanveiston professori

Professori Villu Jaanisoo (s.1963, Tallinna, Viro) on valmistunut vuonna 1989 Eestin taideakatemian kuvanveiston osastolta ja toiminut 1990-luvulla kuvanveiston opettajana Kankaanpään taidekoulussa ja Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa sekä vuosina 2006–2008 kuvanveiston professorina Eestin taideakatemiassa.

 

Jaanisoo on esiintynyt kotimaisissa ja kansainvälisissä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä vuodesta 1984 alkaen. Kuvanveistäjänä hänet tunnetaan monipuolisena materiaalienkäyttäjänä ja taiteenlajin perinteiden tulkitsijana. Jaanisoo on toteuttanut monia julkisen tilan teoksia Suomessa ja ulkomailla. Hän on toiminut Pirkkalan veistospuiston taiteellisena johtajana ja monissa kuvanveiston asiantuntija- ja luottamustehtävissä.

Maalaustaiteen professorit

Maalaustaiteen professorit

Professori Fergus Feehily (s. 1968 Irlannissa) työskentelee maalauksen parissa, toisinaan sanan laajimmassa merkityksessä. Joskus on kuvattu, että hänen työnsä eivät ole varsinaisesti maalauksia, ja että niillä on omaleimainen suhde pidättyväisyyteen ja paljastamiseen.

 

Feehilyn töitä on ollut esillä laajalti. Hänellä on pitänyt yksityisnäyttelyitä useissa gallerioissa ja museoissa, mm. seuraavissa: Capital (San Francisco, 2015), The Suburban (Milwaukee, 2015), Misako & Rosen (Tokio, 2013 ja 2010), The Douglas Hyde Gallery (Dublin, 2012 ja 2009), Stuart Shave/Modern Art (Lontoo, 2011), Dallas Museum of Art (Dallas, Teksas, 2011), Galerie Christian Lethert (Köln, 2010) sekä Neuer Aachener Kunstverein (Aachen, 2008). Hänen töitään on ollut esillä myös lukuisissa ryhmänäyttelyissä, mukaan lukien: Why not live for Art? II - 9 collectors reveal their treasures (Tokyo Opera City Art Gallery, Tokio, 2013), Painter Painter (The Walker Art Center, Minneapolis, 2013), Changing States: Contemporary Irish Art & the Francis Bacon Studio (BOZAR Center for Fine Arts, Bryssel, 2013), Painting Expanded (Tanya Bonakdar Gallery, New York, 2011) sekä Twenty (Irish Museum of Modern Art, Dublin, 2011).

 

Feehilyn töitä kuuluu Dallas Museum of Art -museon sekä Irish Museum of Modern Art -museon kokoelmiin.

 

Feehily valmistui kuvataiteen maisteriksi Tokyo National University of Fine Arts and Music -yliopistosta, ja hän on opiskellut myös Dun Laoghaire Institute of Art, Design and Technology -korkeakoulussa Dublinissa.

 

Professori Tarja Pitkänen-Walter (s. 1960) tunnetaan taiteilijana, joka tutkii maalauksen laajentunutta kenttää. Hän tarkastelee maalausta vitalisoivana tekona ja prosessina. Maalauksen moniaistisuus, materiaalisuus ja tilallisuus ovat usein hänen taiteensa teemoina. 

 

Pitkänen-Walter on opiskellut Suomen taideakatemian koulussa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän valmistui kuvataiteen tohtoriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2006. 

 

Kuvataideakatemian lisäksi hän on opettanut mm. Lahden taideinstituutissa, Göteborgin yliopistossa (Valand) ja taidekoulu MAAssa. Pitkänen-Walter on esiintynyt kotimaisissa ja kansainvälisissä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä vuodesta 1982. Lisäksi hän on toiminut useissa luottamustehtävissä.

Taidegrafiikan professori

Taidegrafiikan professori

Professori Annu Vertanen (s. 1960) on kansainvälisesti menestynyt kuvataiteilija, jonka teoksia on ollut esillä ympäri maailmaa. Vertasella on pitkäaikaista opetuskokemusta muun muassa Tukholman kuninkaallisessa taidekorkeakoulussa, Yhdysvalloissa Virginian ja Wyomingin yliopistoissa, Kuvataideakatemiassa sekä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa.

 

Opetuksessaan Vertanen haluaa painottaa nykytaidegrafiikan monipuolisuutta informaation ja sisällön kantajana: kyse ei ole pelkästään esteettisistä valinnoista vaan myös viestimisestä, sisällön välittämisestä katsojalle. Tällöin sekä teollinen että käsin painaminen ovat teosten mahdollisia toteutustapoja, joskin keskenään hyvin eri luonteisia.

 

Vuonna 2014 Vertanen voitti Art in Print -lehden kansainvälisen Prix de print -kilpailun teoksella Breathing Touch – Hengittävä kosketus. Hänelle myönnettiin kuvataiteen valtionpalkinto 2014. Perusteluissa kiiteltiin hänen ansioitaan taidegraafisen ilmaisun monipuolisena kehittäjänä ja laajentajana.

Tila-aikataiteiden professorit

Tila-aikataiteiden professorit

Valokuvauksen professori Katja Eydel (s. 1969 Saksassa) on taiteilija, joka työskentelee ensisijaisesti valokuvan parissa. Töissään hän käsittelee yhteiskunnallisia ongelmia ja identiteettien muodostumista. Oman valokuvaustyönsä ohella Eydel on työskennellyt yhteisprojektien sekä muiden medioiden parissa.

 

Eydel hyödyntää työssään usein tutkimusta lähestyessään kiinnostuksensa kohteita. Samaan aikaan hän uskoo havainnoinnin vahvuuteen tiedonkäsittelyn työkaluna. Nämä Eydelin työskentelyn kulmakivet sekä hänen käsitteelliset taitonsa ovat myös hänen opetuksensa pohjana.

 

Muiden tehtäviensä ohella Eydel on toiminut vierailevana opettajana California College of the Arts –korkeakoulussa Los Angelesissa, valokuvauksen professorina Merz-akatemiassa Stuttgartissa sekä tutkijakollegana ETH Zurich –yliopistossa. Eydelin julkaisuja ovat mm.: Schattenfuge / Shadow Gap. (Sternberg Press Berlin/NY, 2014), Model ve Sembol. Die Erfindung der Türkei / The invention of Turkey. (Katja Eydel, Sternberg Press Berlin/NY, 2006), Teilt mit. (Katja Eydel, Goldrausch IT Berlin, 2006) Belgrad Interviews. Katja Diefenbach/Katja Eydel, (b_books Berlin, 2000).

 

Paikka- ja tilannesidonnaisen taiteen professori Ulrika Ferm (s.1972) on kuvataiteilija, jonka käsitteelliset taideprojektit sisältävät usein perusteellista tutkimusta.

 

Fermin projektit ovat tutkimuksellisuuden ohella usein paikkasidonnaisia. Teosten käsitteellisyys perustuu historiallisille ja sosiopoliittisille tutkimusaiheille. Fermin teokset ovat pitkälti valokuvia ja installaatioita, joihin liittyy usein performanssitaiteen elementtejä.

 

Vuonna 2009 Ferm julkaisi kirjan Emergency Weather. Kirja havainnollistaa monikerroksisen, prosessisuuntautuneen työnjakson, ja se syntyi residensseissä ja gallerioissa Dublinissa ja Helsingissä. Jatkohankkeesta, joka myös liittyy säähän, tuli pitkäkestoinen projekti.

 

Taiteellisten projektien lisäksi Ulrika Ferm kuuluu taiteilijakollektiiviin, joka johtaa Platform-projektitila- ja residenssiohjelmaa Vaasassa. Ohjelma keskittyy performanssiin ja paikka- ja tilannesidonnaiseen taiteeseen. Platform-hankkeen lisäksi Fermillä on myös laaja kuratointi- ja organisointikokemus kuvataiteen kentällä.

 

Ulrika Ferm asuu ja työskentelee Suomessa ja Berliinissä. Hän on valmistunut Taideteollisen korkeakoulun Pallas-maisteriohjelmasta vuonna 1998 sekä Berliinin taideyliopistosta. Ferm on saanut uransa aikana useita apurahoja, palkintoja ja kunniamainintoja. Hän oli vuoden nuori taiteilija vuonna 2002. Hän on esiintynyt lukuisissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla.

 


Liikkuvan kuvan professori Salla Tykkä (s. 1973) on kuvataiteilija, joka käyttää työvälineinään elokuvaa ja valokuvaa. Hänen elokuvansa ovat usein pelkistettyjä kohtauksia, jotka piirtävät esiin ihmismielen ja yhteiskunnan rakenteita ja niiden keskinäistä vuorovaikutusta. Tykän teokset syntyvät ja kertovat tarpeesta muuttaa maailmaa sekä tapoja, joilla katsomme sitä.  Hänen Kuvataideakatemian lopputyönsä Lasso (2000) kuvaa lyhyttä hetkeä, jossa näkemisen tapahtuma kasvaa perinteisesti rakennetusta elokuvakohtauksesta allegoriaksi yksityisen ja yleisen, sisäisen ja ulkoisen maailman kohtaamisesta. Nämä samat teemat ovat olleet läsnä hänen tuotannossaan aina tähän päivään asti. 

 

Tykkä on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä eri museoissa ja gallerioissa, kuten muun muassa seuraavissa: Galerie Anhava (Helsinki, 2015), BALTIC Centre for Contemporary Art (Newcastle, 2013), Hayward Gallery: Project Space (Lontoo, 2010), Bonniers Konsthall (Tukholma, 2007). Lisäksi hän on osallistunut useisiin ryhmänäyttelyihin kotimaassa ja ulkomailla, mukaan lukien: Ural Industrial Biennial of Contemporary Art(Yekaterinburg, 2015), The Mystery of Tears (The Metropolitan Arts Centre, Belfast, 2013), Nothing in the World But Youth (Turner Contemporary, Margate, 2011), Le Mois de la Photo à Montréal (Montréal, 2007). Hänen teoksiaan on säännöllisesti esillä elokuvafestivaaleilla.

 

Vuosien 2010-2011 ajan Salla Tykkä toimi Liikkuvan kuvan professorina Kuvataideakatemiassa.

Hakeminen

Kuvataiteen opinnoista kiinnostuneet voivat hakea opiskelemaan joko 5,5-vuotisiin kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin tai 2-vuotisiin kuvataiteen maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin. 5,5-vuotisen koulutuksen opiskelijat valitsevat opetusalueensa opiskelijaksi hyväksymisen jälkeen, ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Maisterihaussa opetusalue valitaan jo hakemisen yhteydessä.

 

Haku järjestetään vuosittain.