Haku Sibelius-Akatemian tohtoriopiskelijaksi - soveltajakoulutus

Soveltajakoulutuksen mukaisen tutkinnon tavoitteena on kehittyminen erityisasiantuntijaksi erikoistumalla tiedollisesti ja taidollisesti johonkin musiikkialan kysymykseen ja tähän liittyvään kehittämistyöhön. Tutkinto voi olla joko tieteellinen tai taiteellinen. Opin- ja taidonnäyte (jatkossa opinnäytekokonaisuus) muodostuu uusia ja koeteltuja menetelmiä, sovelluksia ja käytäntöjä koskevista selvityksistä ja muista kehittämiskohteeseen liittyvistä tuotoksista.

Soveltajakoulutukseen tähtäävät opiskelijat valitaan projektisuunnitelman (ks. suunnitelman sisältö kohdassa Hakuasiakirjat – soveltajakoulutus) ja muiden hakuasiakirjojen sekä mahdollisen haastattelun perusteella. Taiteellisesti painottuneita opintoja kaavailevan tulee lisäksi valmistautua taiteellisten valmiuksiensa arviointiin.

Soveltajakoulutustutkinnossa valmistellaan opinnäytekokonaisuus, jossa on aina kirjallinen raportti, mutta myös esim. oppimateriaaleja, nuottieditioita, äänitteitä, konsertteja, tutkimusartikkeleita, multimediatuotantoja, tietokoneohjelmia tai muita aineistokokonaisuuksia. Vielä näitä konkreettisia elementtejä tärkeämpää on kuitenkin se tieto, jonka tuottamiseen tutkinto tähtää ja jota opinnäytekokonaisuuden elementit eri puolilta kuvaavat. Tällainen abstrakti kehittämiskohde voi olla esim. uusi menetelmä, jo olemassa olevan menetelmän sovellus, uusi käytäntö, uusi tapa esittää tai jäsentää olemassa olevaa tietoa, jne.

Ennen projektisuunnitelman jättämistä opiskelijan tulee neuvotella sen sisällöstä ao. professorin tai ohjaajan kanssa.

Projektisuunnitelmasta on käytävä ilmi, että aiotut opinnot vastaavat yliopistojen tutkinnoista annetussa asetuksessa (794/2004) asetettuja tavoitteita.

 

Hakuasiakirjat – soveltajakoulutus

Hakuasiakirjojen tulee sisältää seuraavat osat:

1. Vapaamuotoinen hakemus, joka osoitetaan Sibelius-Akatemian Akateemiselle neuvostolle. Hakemuksessa on mainittava, että kyse on musiikin tohtorin tutkinnosta ja että koulutuslinja on soveltajakoulutus. Lisäksi on mainittava, onko suuntautumisvaihtoehto tieteellinen vai taiteellinen.

2. Projektisuunnitelma, joka sisältää selvityksen hakijan päämääristä hänen ammattitaitonsa ja edustamansa alan kehittämiseksi, selvityksen projektin sisällöstä sekä lopputöistä (opinnäytekokonaisuus). Suunnitelman suositeltava laajuus on noin 10 sivua. (Opintojen laajuus 165 opintopistettä)

Suunnitelman sisältö:

a. Lyhyt kuvaus siitä, miksi hakija haluaa harjoittaa jatko-opintoja, minkälaiset mahdollisuudet hänellä niihin on, mistä hänen motivaationsa muodostuu sekä mitkä ovat hakijan päämäärät oman ammattitaitonsa ja edustamansa alan kehittämiseksi.

b. Kehittämisprojektin kuvaus

  • Kehittämisen tarve ja tämän tarpeen tausta
  • Kehittämistyön tavoite, ts. mitä päämäärää tai päämääriä hakija tavoittelee. Nämä päämäärät voivat olla esimerkiksi uusia näkemyksiä, taitoja tai valmiuksia. Tämä tavoite on immateriaalinen.
  • Hankkeen tausta: keskeiset käsitteet, rajat, lainalaisuudet, tähänastisen aihetta sivuavan tutkimuksen, taiteellisen toiminnan tai kehitystyön pääpiirteet, jne.
  • Hankkeen painopisteet (esim. pedagoginen)
  • Kehittämistyön kulku, ts. mitä tehdään, millä välineillä ja miten kehittämistyö edistää päämäärien saavuttamista.
  • Mitä välineitä tai muita objekteja kehittämistyön tuloksena syntyy. Nämä ovat materiaalisia objekteja (konsertteja, levytyksiä, nuottilaitoksia, opetusmateriaalia, verkkomateriaalia tms.).
  • Mitä "aineetonta" tietoa, taitoa tai osaamista projektin myötä voisi syntyä
  • Miten kehittämistyössä synnytettyjen menettelytapojen, metodien, materiaalien tms. toimivuutta koetellaan tai testataan, ja miten tässä toiminnassa saavutettu kokemus tai tieto hyödynnetään.
  • Mitkä ovat tutkinnon tavoitteet
  • Mitä hyötyjä hankkeestasi voi koitua musiikkielämälle

c. Opinnäytteen kuvaus: Millaisella opinnäytteellä kehittämistyön tulokset voidaan esitellä ja asettaa arvioitavaksi. Opinnäytteen on voitava osoittaa, että päämäärä on saavutettu ja tutkinto hahmottuu luonteeltaan taiteelliseksi. Opinnäytteeseen kuuluu myös selostus tai raportti projektin kokonaisuudesta ja kulusta. Jos opinnäytteessä on useita osioita, on kerrottava, millä tavalla ne muodostavat kokonaisuuden.

d. Aikataulu: suunnitelma siitä, missä ajassa ja järjestyksessä opinnot suoritetaan.

e. Luettelo viitatusta tai luetusta tai keskeisestä alan kirjallisuudesta.

3. Suunnitelma tiedollisista ja taidollisista opinnoista, jotka muodostuvat tarkoituksenmukaisella tavalla. Niiden tulee sisältää vähintään 15 op:n verran taiteen ja tieteen filosofian opintoja. Opintoja ei tarvitse yksilöidä, mutta tarvitaan suunnitelma opintojen tyypeistä ja määristä. Tukiopintojen laajuus on yhteensä 75 op.

4. Hakijan henkilö- ja yhteystiedot

5. Ansioluettelo

6. Selvitys aiemmista tutkinnoista ja opinnoista sekä muista seikoista, joiden hakija katsoo vaikuttavan hänen jatko-opintokelpoisuuteensa

7. Tieteellisen suuntautumisvaihtoehdon mukaiseen soveltajakoulutukseen hakevan on lisäksi sisällytettävä hakemukseen aiemmin suoritetun opinnäytteen tiivistelmä ja arvosana, ja, mikäli työ on julkaistu verkossa, sen verkko-osoite. Taiteellisen suuntautumisvaihtoehdon mukaiseen soveltajakoulutukseen hakevan on lisäksi ilmoitettava ohjelma, jonka hän pyydettäessä esittää taiteellisessa tasokokeessa.

Hakemukseen ei ole syytä liittää suosituksia, arvosteluja tai muuta edellä mainitsematta jäävää materiaalia.

Soveltajakoulutukseen pyrkiviä kehotetaan tutustumaan kohtaan Soveltajakoulutuksen erityispiirteistä (alempana). Lisäksi suositellaan tutustumista Sibelius-Akatemian tohtorikouluissa käynnissä oleviin tohtoriprojekteihin sekä valmistuneisiin tutkintoihin  ja soveltajakoulutuksen kirjallisiin töihin.

Hakijoille suositellaan tutustumista myös seuraaviin:

DocMus-tohtorikoulussa valmisteilla olevia tohtorintutkintoja

MuTri-tohtorikoulussa valmisteilla olevia tohtorintutkintoja

Soveltajakoulutuksessa valmistuneita kirjallisia töitä/tutkielmia 

 

Soveltajakoulutuksen erityispiirteistä: tuotokset, kehittämiskohde, raportti

Tutkinnon suorittamisen aikana syntyvien tuotosten voidaan ajatella edustavan kolmea eri tasoa.

1) Ensimmäisen tason tuotokset ovat luonteeltaan immateriaalisia tai abstrakteja. Ne ovat esimerkiksi uutta tietoa, taitoa, osaamista tai valmiuksia.

2) Seuraavalla tasolla nämä abstraktit tuotokset artikuloituvat tai operationalisoituvat toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, kuten uusiksi menetelmiksi, käytännöiksi tai sovelluksiksi.

3) Kolmannen tason muodostavat konkreettiset materiaalit, joita tarvitaan innovaation käytännöllisessä toteuttamisessa ja/tai esittelemisessä. Näitä voivat olla esimerkiksi oppimateriaalit, nuottieditiot, äänitteet, opetusnäytteet, konsertit, sävellykset, soittimet, laitteet, multimediaesitykset tai tietokoneohjelmat.

Tutkinnon varsinainen sisällöllinen ydin (siis "se mitä kehitetään") on nimeltään kehittämiskohde. Eri osioista (joista edellä annettiin esimerkkejä) koostuva opinnäytekokonaisuus on puolestaan tutkinnon materiaalinen lopputulos.

Hankkeen aikana kehitettyjä tuotoksia sekä tietoja ja taitoja tulee hankkeen kuluessa koetella tarkoituksenmukaisella tavalla. Kysymykseen voivat tulla esimerkiksi artikkelit vertaisarvioiduissa julkaisuissa sekä järjestelyt, joissa hankkeen tuotoksia sovelletaan projektinomaisesti käytäntöön: oman osaamisen ja kehittämiskohteen soveltuvuutta ja riittävyyttä käytännön tilanteisiin koetellaan tai testataan, minkä jälkeen niitä täydennetään ja korjataan tarpeen mukaan.

Opinnäytekokonaisuuden tulee muun siihen sisällytettävän materiaalin ohella sisältää raportti. Raportissa kuvataan, miten kehittämistyö on tapahtunut. Kuvattavia seikkoja ovat esimerkiksi hankkeen lähtökohdat, taustaoletukset ja tavoitteet, aihepiirin parissa aiemmin tehty työ ja hankkeen suhde siihen sekä menetelmät, joita on hyödynnetty haluttuun päämäärään pääsemiseksi. Lisäksi siinä tulee kuvata opinnäytekokonaisuuden muut osiot ja antaa selvitys siitä, miten kukin niistä liittyy kehittämiskohteeseen ja miten osiot muodostavat kokonaisuuden.