Haku Sibelius-Akatemian tohtorikouluun suunnitelmaa valmistelevaksi opiskelijaksi – soveltajakoulutus

Soveltajakoulutuksen mukaisen tutkinnon tavoitteena on kehittyminen erityisasiantuntijaksi erikoistumalla tiedollisesti ja taidollisesti johonkin musiikkialan kysymykseen ja tähän liittyvään kehittämistyöhön. Tutkinto voi olla joko tieteellinen tai taiteellinen. Opin- ja taidonnäyte (jatkossa opinnäytekokonaisuus) muodostuu uusia ja koeteltuja menetelmiä, sovelluksia ja käytäntöjä koskevista selvityksistä ja muista kehittämiskohteeseen liittyvistä tuotoksista.

Valinta soveltajakoulutukseen

Soveltajakoulutukseen tähtäävät, jatkotutkintosuunnitelmaansa valmistelevat opiskelijat valitaan projektisuunnitelman ja muiden hakuasiakirjojen sekä haastattelun perusteella. Taiteellisesti painottuneita opintoja kaavailevan tulee lisäksi valmistautua taiteellisten valmiuksiensa arviointiin.

Keskeisimmän kriteerin hakijan ottamisessa valmistelevaksi opiskelijaksi muodostavat arviot hakijan mahdollisuuksista menestyä jatko-opinnoissa. Päätöksen suunnitelmaa valmistelevaksi opiskelijaksi ottamisesta tekee hakuprosessin eri osioista annettujen asiantuntija-arvioiden perusteella DocMusin johtaja. Opinto-oikeus myönnetään lukuvuodeksi 2017–2018.

Hakemukset liitteineen osoitetaan DocMus-tohtorikoulun johtajalle ja lähetetään Sibelius-Akatemiaan viimeistään 10.2.2017 klo 23.59 mennessä.

Hakuohje:

1. Lähetä viesti osoitteeseen doc-applications@siba.fi jossa ilmoitat hakevasi valmistelevaksi opiskelijaksi tohtorikouluun.

2. Kun olet lähettänyt viestin, tulee sinun toimittaa vapaamuotoinen hakemus liitteineen sähköisen DecisionDesk -alustan kautta.
Verkkosovellus on englanninkielinen. Hakemus liitteineen toimitetaan sähköisessä muodossa osoitteessa https://app.decisiondesk.com/clients/uniartsdoctoral2016/apply.

Luo ensin omat tunnukset DecisionDeskiin. Tämän jälkeen täytä hakijan perustiedot (Applicant information). (Huom. hakemusnumero on 1valmisteleva). Seuraavaksi ilmoita hakukohde (Application information), eli mihin Taideyliopiston akatemiaan haet opiskelijaksi. Tämän jälkeen lataa kaikki hakemuksessasi tarvittavat liitteet sähköisessä muodossa alustalle ja lähetä ne. Lataa materiaalit hyvissä ajoin ennen määräaikaa, jolloin ehdit saada käyttäjätukea, mikäli DecisionDeskin käytössä ilmenee ongelmia.

DecisionDesk -alustan käyttöohje

Tohtorikoulun johtaja päättää kuultaviksi kutsuttavista hakijoista. Hakijoille järjestetään haastattelu. Tarvittaessa taiteelliseen suuntautumisvaihtoehtoon pyrkiviltä pyydetään lisäksi näyte heidän taiteellisesta tasostaan. Hakijan jättämiä hakuasiakirjoja voidaan käyttää haastattelussa taustamateriaalina. Hakijoille, joiden äidinkielenä ei ole suomi, ruotsi tai englanti, järjestetään kielikoe.

Haastattelu ja mahdollinen kielikoe pidetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana, josta tiedotetaan kutsuttaville henkilökohtaisesti.

Hakuasiakirjat

Hakuasiakirjojen tulee sisältää seuraavat osat:

  1. Hakukirje, joka sisältää seuraavat:
    1. Hakijan nimi ja yhteystiedot
    2. Vapaamuotoinen anomus, jossa hakija ilmaisee pyrkivänsä jatkotutkintosuunnitelmaa valmistelevaksi opiskelijaksi DocMus-tohtorikouluun soveltajakoulutuksen taiteellisen tai tieteellisen suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti
  2. Alustava projektisuunnitelma, jossa on seuraavat osat:
    1. Lyhyt selostus siitä, miksi hakija haluaa harjoittaa jatko-opintoja ja minkälaiset mahdollisuudet hänellä niihin on.
    2. Kehittämis-/soveltamisprojektin kuvaus, jossa kuvataan
      • mistä taustasta kehittämistarve nousee ja mihin kehittämistyöllä pyritään
      • miten kehittämistyö tapahtuu ja mitä mahdollista oheismateriaalia siinä syntyy
      • mitä uutta näkemystä, taitoa, menetelmiä tms. kehittämistyössä syntyy
      • tuottaako kehittämistyö joitakin materiaalisia ja konkreettisia objekteja
      • onko näiden toimivuutta tai muuta kehittämisen tapaa tarpeen koetella tai testata kehittämistyön edistämiseksi
      • millä tavalla kehittämisprojekti on tieteellinen/taiteellinen
    3. Opinnäytteen kuvaus
      • millä tavalla kehittämistyön tulokset voidaan asettaa arvioitaviksi
      • opinnäytteen osat (Opinnäyte voi käsittää useita osia, kunhan osien yhteys osoitetaan tarkoituksenmukaiseksi. Yksi opinnäytteen osista on kokonaisraportti kehittämistyöstä ja sen tuloksista.)
    4. Mahdollisesti luettelo luetusta tai aihetta koskevasta kirjallisuudesta
  3. Ehdotus tukiopinnoiksi
    • Tukiopinnot muodostuvat aiheen kannalta tarkoituksenmukaisista taidollisista ja tiedollisista opinnoista sekä tieteen ja taiteen filosofian opinnoista. Tukiopintojen täsmällistä sisältöä ei ole tarpeen suunnitella.
  4. Kirjoitelma: ohjeet vapaamuotoisen kirjoitelman laatimiseen löytyvät täältä 
  5. Ansioluettelo, joka sisältää tiedot hakijan opinnoista, työurasta, taiteellisesta ja muusta toiminnasta sekä mahdollisista muista ansioista.
  6. Oikeaksi todistettu jäljennös aiemmin suoritetun tutkinnon opintotodistuksesta
  7. Vapaaehtoinen osa: näytteitä aiemmasta toiminnasta (julkaisuja tai muuta materiaalia, joilla hakija haluaa tuoda esiin osaamistaan)
  8. Tieteellisen suuntautumisvaihtoehdon mukaiseen soveltajakoulutukseen hakevan on lisäksi sisällytettävä hakemukseen aiemmin suoritetun opinnäytteen tiivistelmä ja arvosana, ja, mikäli työ on julkaistu verkossa, sen verkko-osoite
  9. Taiteellisen suuntautumisvaihtoehdon mukaiseen soveltajakoulutukseen hakevan on lisäksi ilmoitettava ohjelma, jonka hän pyydettäessä esittää taiteellisessa tasokokeessa.
  10. Muuta: Hakemukseen ei ole tarpeen liittää suosituksia, arvosteluja tai muuta edellä mainitsematta jäävää materiaalia.

Soveltajakoulutukseen pyrkiviä kehotetaan tutustumaan kohtaan Soveltajakoulutuksen erityispiirteistä (alempana) ja Sibelius-Akatemian jatkotutkinto-ohjeessa annettuun soveltajakoulutuksen kuvaukseen. Lisäksi suositellaan tutustumista DocMus-tohtorikoulussa käynnissä oleviin tohtoriprojekteihin (http://www.uniarts.fi/tohtorikoulutus/docmus-tohtorikoulu) sekä valmistuneisiin tutkintoihin (http://www.uniarts.fi/tohtorikoulutus/sibelius-akatemiasta-valmistuneita...) ja soveltajakoulutuksen kirjallisiin töihin (http://ethesis.siba.fi/search.php?thesistype=Tohtorintutkinto.+Kehitt%C3%A4j%C3%A4koulutus&department=&searchlimit=&text=&type=advanced).

 

Ohje alustavan projektisuunnitelman laatimiseen

Alustavassa projektisuunnitelmassa sinun on määrä kuvata kaavailemaasi projektia niin hyvin kuin se on tällä hetkellä mahdollista.

Soveltajakoulutustutkinnossa valmistellaan opinnäytekokonaisuus, jossa on aina kirjallinen raportti, mutta myös esim. oppimateriaaleja, nuottieditioita, äänitteitä, konsertteja, tutkimusartikkeleita, multimediatuotantoja, tietokoneohjelmia tai muita aineistokokonaisuuksia. Vielä näitä konkreettisia elementtejä tärkeämpää on kuitenkin se tieto, jonka tuottamiseen tutkinto tähtää ja jota opinnäytekokonaisuuden elementit eri puolilta kuvaavat. Tällainen abstrakti kehittämiskohde voi olla esim. uusi menetelmä, jo olemassa olevan menetelmän sovellus, uusi käytäntö, uusi tapa esittää tai jäsentää olemassa olevaa tietoa, jne.

Kuvaile kehittämiskohteesi. Onko kyseessä tieteellisesti vaiko taiteellisesti suuntautunut projekti? Tämä seikka tulee tuoda selvästi esiin! Miltä taustalta hankkeesi nousee: keskeiset käsitteet, rajat, lainalaisuudet, tähänastisen aihetta sivuavan tutkimuksen, taiteellisen toiminnan tai kehitystyön pääpiirteet, jne.

Mitkä projektisi painopisteet ovat? Onko siinä kenties pedagogisia ulottuvuuksia? Miten ja millä välineillä työ suoritetaan? Mitkä ovat tutkinnon tavoitteet? Mitä "aineetonta" tietoa, taitoa tai osaamista projektin myötä voisi syntyä? Entä mitä konkreettista: hahmottele millainen opinnäytekokonaisuutesi voisi olla. Mitä hyötyjä näkisit hankkeestasi voivan koitua musiikkielämälle?

Tekstin enimmäispituus on kuusi sivua, mukaan lukien enintään yhden sivun mittainen lähdeluettelo.

 

Soveltajakoulutuksen erityispiirteistä: tuotokset, kehittämiskohde, raportti

Tutkinnon suorittamisen aikana syntyvien tuotosten voidaan ajatella edustavan kolmea eri tasoa.

1) Ensimmäisen tason tuotokset ovat luonteeltaan immateriaalisia tai abstrakteja. Ne ovat esimerkiksi uutta tietoa, taitoa, osaamista tai valmiuksia.

2) Seuraavalla tasolla nämä abstraktit tuotokset artikuloituvat tai operationalisoituvat toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, kuten uusiksi menetelmiksi, käytännöiksi tai sovelluksiksi.

3) Kolmannen tason muodostavat konkreettiset materiaalit, joita tarvitaan innovaation käytännöllisessä toteuttamisessa ja/tai esittelemisessä. Näitä voivat olla esimerkiksi oppimateriaalit, nuottieditiot, äänitteet, opetusnäytteet, konsertit, sävellykset, soittimet, laitteet, multimediaesitykset tai tietokoneohjelmat.

Tutkinnon varsinainen sisällöllinen ydin (siis "se mitä kehitetään") on nimeltään kehittämiskohde. Eri osioista (joista edellä annettiin esimerkkejä) koostuva opinnäytekokonaisuus on puolestaan tutkinnon materiaalinen lopputulos.

Hankkeen aikana kehitettyjä tuotoksia sekä tietoja ja taitoja tulee hankkeen kuluessa koetella tarkoituksenmukaisella tavalla. Kysymykseen voivat tulla esimerkiksi artikkelit vertaisarvioiduissa julkaisuissa sekä järjestelyt, joissa hankkeen tuotoksia sovelletaan projektinomaisesti käytäntöön: oman osaamisen ja kehittämiskohteen soveltuvuutta ja riittävyyttä käytännön tilanteisiin koetellaan tai testataan, minkä jälkeen niitä täydennetään ja korjataan tarpeen mukaan.

Opinnäytekokonaisuuden tulee muun siihen sisällytettävän materiaalin ohella sisältää raportti. Raportissa kuvataan, miten kehittämistyö on tapahtunut. Kuvattavia seikkoja ovat esimerkiksi hankkeen lähtökohdat, taustaoletukset ja tavoitteet, aihepiirin parissa aiemmin tehty työ ja hankkeen suhde siihen sekä menetelmät, joita on hyödynnetty haluttuun päämäärään pääsemiseksi. Lisäksi siinä tulee kuvata opinnäytekokonaisuuden muut osiot ja antaa selvitys siitä, miten kukin niistä liittyy kehittämiskohteeseen ja miten osiot muodostavat kokonaisuuden.