Hae Sibelius-Akatemiaan -podcast

Äänitteen kesto: 86 min

Litterointimerkinnät

Puhuja 1: Kaisa Johansson
Puhuja 2: Lotta Palin
Puhuja 3: Tanja Johansson
Puhuja 4: Markus Utrio
Puhuja 5: Aino Tikkanen
Puhuja 6: Joel Wendelin

Sa-: Sana jää kesken
(sana): Epävarmasti kuulyu jakso puheessa tai epävarmasti tunnistettu puhuja

(-): Sana, josta ei ole saatu selvää
(–): Useampia sanoja, joista ei ole saatu selvää

, . ? : : Kieliopin mukainen välimerkki tai alle 10 sekunnin tauko puheessa

Tekstivastine alkaa tästä

Kaisa Johansson: Oikein hyvää keskiviikkoiltaa ja tervetuloa tähän Sibelius-Akatemian opiskelijahaku-webinaariin. Minun nimeni on Kaisa Johansson. Toimin täällä Sibelius-Akatemiassa johdon asiantuntijana ja tässä webinaarissa haastattelen meidän illan puhujia yhdessä kollegani Lotta Palinin kanssa. Tämä tilaisuus jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa pääsemme esittämään kysymyksiä meidän varadekaaneille Tanja Johanssonille ja Markus Utriolle. Toisessa osassa kuullaan Akatemian opiskelijoiden kokemuksia ja sitten viimeisessä osassa päästään perehtymään itse hakuprosessin. Jokaisen osion kohdalla voi esittää kyseiseen asiaan liittyviä kysymyksiä tuolla chatissa ja pyrimme tietysti vastaamaan niistä mahdollisimman moneen. Oikein lämpimästi tervetuloa tähän tilaisuuteen. Tosi hienoa, että olette löytäneet tänne paikalle ja pidemmittä puheitta siirränkin puheenvuoron Lotalle.

Lotta Palin: Hei vaan kaikille minunkin puolestani. Minun nimeni on Lotta Palin, työskentelen asiantuntijana Sibelius-Akatemian hakijapalveluissa ja vastaan tästä opiskelijavalintaprosessista. Muutama käytännön asia. Kaisa mainitsikin, että kysymyksiä saa esittää koko ajan. Korjaisin sen verran vielä, että esittäkää mielellään niitä tuohon Q&A-osioon ja pyritään tosiaan vastaamaan niihin mahdollisuuksien mukaan sitten siinä kohdassa, kun kyseisen kysymyksen kohteet puhuvat. Me teemme webinaarista ääninauhoite, joka on teillä sitten kuunneltavissa jälkeenpäin, tulee tuonne meidän yliopiston www-sivuille. Mikäli et saa vastausta kysymykseen tämän webinaarin aikana, niin toivomme ja kehotamme kaikkia teitä ottamaan sitten heti vain yhteyttä sähköpostitse meihin, eli siba.hakijapalvelut@uniarts.fi on meidän osoite. Pidemmittä puheitta sanoisin, että mennään itse asiaan. Tervetuloa meidän varadekaanit Tanja Johansson ja Markus Utrio. Jos alkuun kerrotte hieman itsestänne ja omasta osastostanne ja mennään sen jälkeen sitten kysymyksiin.

Tanja Johansson: No aloitanko minä. Eli minun nimeni on Tanja Johansson ja toimin täällä Sibelius-Akatemiassa varadekaanina ja vastaan musiikkikasvatuksen, jazzin, kansanmusiikin, musiikkiteknologian, global musicin, arts managementin osastosta.

Markus Utrio: Ja minun nimeni on Markus Utrio, hyvää iltapäivää kaikille. Minä vastaan klassisen musiikin osastosta. Klassisen musiikin osastoon kuuluu kaikki orkesteri-instrumentit eli jouset, puhaltimet, harppu, lyömäsoittimet, sitten klassisen musiikin osastolla on piano, kitara, kantele, harmonikka, laulu, ooppera ja korrepetitiokoulutus, musiikin johtaminen, joka sisältää orkesterinjohdon, kuoronjohdon ja puhallinorkesterinjohdon, sävellys ja musiikinteoria, kirkkomusiikkia sekä Helsingissä että Kuopiossa ja sitten vielä DocMus klassisen musiikin tohtorikoulu. Ja unohtui tuosta sanoa, että toimin siis varadekaanina aivan niin kuin Tanjakin, eli meillä on tällainen osastoittain joko, vastataan eri osioista Sibelius-Akatemian koulutustoimintaa.

Lotta Palin: Kiitokset molemmille ja tervetuloa. Mennään kysymyksiin. Eli ensimmäinen kysymys teille, jos Tanjat vaikka aloittaisit tämän kanssa, eli millainen Sibelius-Akatemia on opiskelupaikkana ja mikä on parasta Sibelius-Akatemiassa?

Tanja Johansson: No minä voisin ehkä aloittaa tästä toisesta kysymyksestä, että mikä on parasta Sibelius-Akatemiassa. No ensinnäkin sanoisin, että Sibelius-Akatemia tarjoaa todella laajan koulutustarjonnan niin kuin me tuossa jo äsken kuultiin, kun me lueteltiin näitä eri koulutusohjelmia. Tarjoaa kansainvälisen oppimisympäristön, ihan loistavat fasiliteetit sekä ammattitaitoiset ja todella omistautuneet huippuopettajat. Minun mielestäni tämä on yksi ihan paras puoli. Sitten ehkä se, että opintojen lähtökohtana Sibassa on mahdollistaa ne yksilölliset opintopolut. Eli opiskelijoilla on oikeasti mahdollisuus keskittyä siihen tietyn alan huippuosaajaksi kouluttautumiseen tai laaja-alaisen asiantuntijuuden kehittämiseen. Nämä eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia, mutta että mahdollistetaan molemmat. Sitten minä vielä sanoisin tähän, että mikä on hyvää Sibassa, että me olemme osa Taideyliopistoa yhdessä Teatterikorkeakoulun ja Kuvataideakatemian kanssa. Ja tämähän mahdollistaa sitten esimerkiksi erilaiset monitaiteiset lähestymistavat ja taiteen kentän ymmärryksen laajentamisen teatterin, tanssin, kuvataiteen näkökulmista. Että nämä ovat minun mielestäni ihan parasta Sibelius-Akatemiassa. Sitten tuo ensimmäinen kysymys, että millainen Sibelius-Akatemia on opiskelupaikkana. No, minä kuvailisin Sibelius-Akatemiaa opiskelupaikkana välittäväksi, opiskelijoiden oppimiseen sitoutuneeksi ja kannustavaksi yhteisöksi. Ja vielä ehkä nostaisin sen, että Sibelius-Akatemia on myös paikka, missä se perinteiden vaaliminen ja niiden uudistaminen, niin niille molemmille annetaan tilaa.

Lotta Palin: Kiitokset Tanja. Ja Markus, seuraava kysymys olisi sitten sinulle. Miksi minun kannattaisi juuri hakea opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan eikä esimerkiksi ulkomaisiin oppilaitoksiin?

Markus Utrio: No niin, aloitettiin näköjään vaikeasta kysymyksestä. Tähänhän ei voi vastata kenellekään, että sinun kannattaisi elämässäsi tehdä sitä tai sinun kannattaisi elämässäsi tehdä tätä. Ei kukaan vastuuntuntoinen pedagogi voi mennä sanomaan toiselle ihmiselle, että mitä elämässä pitää tehdä. Mutta ehkä jos lähestyy tätä kysymystä näin päin, että miksi lähteä ulkomaille eikä tulla Sibelius-Akatemiaan, niin ehkä siitä voi löytää sitten sitä näkökulmaa, että Sibelius-Akatemia on hyvin kansainvälinen oppimisympäristö. Meillä merkittävä osa meidän tutkinto-opiskelijoista on ulkomaalaisia, merkittävä osa meidän opettajista on ulkomaalaisia ja Sibelius-Akatemiassa pääsee myös erilaisiin yhteistyöprojekteihin ja verkostoihin, joiden myötä sitten sitä kansainvälistä osaamista syntyy. Toisaalta voi sitten miettiä myös niin päin, jos vertaa muihin kouluihin, että Sibelius-Akatemia niin hämmentävää kuin se nyt on meille suomalaisille ja varsinkin meille, jotka ollaan täällä Sibelius-Akatemiassa töissä sanoa, on, että Sibelius-Akatemia on yksi maailman huippumusiikkiakatemioista. Että jos katsotaan jotain yliopistojen ranking-tuloksia, niin Sibelius-Akatemiahan on siellä aivan aivan kärjessä. Eli vaikka Suomi on pieni maa, niin meillä on täällä todella korkeatasoinen musiikkiakatemia. Sitten ehkä sellainen asia, mitä voi myös miettiä on, että missä vaiheessa omaa opiskelu-uraa tai omaa elämää ylipäätään se kansainvälistyminen on sitten mielekäs. Että se, että tulee tekemään Sibelius-Akatemian tutkinnon, sehän ei tarkoita, etteikö esimerkiksi voisi käydä opiskelijavaihdossa tai voisi tehdä jotain projekteja, saada sillä lailla kansainvälistä kokemusta myös ulkomailla asumisesta. Tai sitten joku osa opinnoista, maisteriopintojen jälkeen lähteä jatko-opintoihin ulkomaille tai joku muu ratkaisu. Eli en voi sanoa suoraan, että minkä takia juuri sinun kannattaisi tulla Sibelius-Akatemiaan, mutta kehotan miettimään tarkkaan, että onko ruoho aina vihreämpää aidan toisella puolella, vai onko meillä itse asiassa Suomessakin jotain ihan mahtavaa tarjottavaa paitsi musiikkikoulutuksen kannalta, niin ehkä myös muun elinympäristön kannalta. Jos mietitään, että meidän koulutus on EU-kansalaisille maksutonta, minkälaisen ympäristön Helsinki tarjoaa ylipäätään musiikin opiskelijoille. Helsingin kulttuurielämä on yllättävän vilkasta, kun mietitään, minkä kokoinen maa Suomi on. Ja sitten varmaan mitä nyt viime aikoina moni on joutunut pohtimaan, että mitkä edellytykset on tarjota turvallinen oppimisympäristö. Mikä edellytys on etäopetus, minkälaiset etäopetusvalmiudet, missä määrin opiskelijoille annetaan välineitä etäopiskeluun, jos on joku tällainen yllättävä kansainvälinen kriisitilanne, kuin missä me nyt olemme tälläkin hetkellä.

Lotta Palin: Kiitos Markus. Mennäänpä seuraavaan kysymykseen. Tanja jos voit aloittaa ja Markus jos voit omalta osaltasi täydentää sen jälkeen. Eli millaisia opiskelijoita teidän osaston koulutusohjelmiin haetaan? Millaisia ominaisuuksia hakijoilla tulisi olla ja painotetaanko jotain tiettyjä ominaisuuksia muita ominaisuuksia enemmän?

Tanja Johansson: Kiitos kysymyksessä. Tämä on sinällään hankala kysymys, koska eihän tietenkään ole vain yhtä tiettyä tyyppiä opiskelijoita mitä me haemme. Mutta ehkä se, mikä yhdistää Sibelius-Akatemian opiskelijoita on se palo tehdä musiikkia ja korkea motivaatio opiskella alan ammattilaiseksi. Mutta ehkä noin yleisesti, mitä voi sanoa, että kyllähän me haemme opiskelijoita, jotka ovat rohkeita, uskovat siihen omaan taiteen tekemiseensä, ovat uteliaita, valmiita oppimaan uutta, kehittämään itseään ja valmiina ehkä myös haastamaan niitä totuttuja toimintatapoja. Että nämä ovat jotain yleisiä, mitä me haemme ja toivomme, että opiskelijat tuovat myös esiin. Mutta tietenkin kannattaa myös tutustua huolellisesti siihen kaikkeen hakumateriaaliin, lukea ne huolellisesti läpi ja tutustua siellä annettuihin ohjeistuksiin ja tietenkin valmistautua siihen hakuhetkeen erittäin huolellisesti. Mutta haluatko Markus lisätä teidän osastonne näkökulmasta jotain tähän?

Markus Utrio: Sanoit Tanja, kiitos, kyllä tosi paljon ihan keskeisiä asioita. Että mikä minulla ensimmäisenä tuli mieleen, on se halu oppia. Että tavallaan jos ajatellaan, että opiskelemaan tullaan sitä varten, että pystyy löytämään itsestä yhä enemmän, pystyy tekemään myös tutkimusmatkaa siihen omaan itseensä, paitsi muusikkona niin sitten myös yhteiskunnan uudistajana ja mitä voi taiteilijana ja taiteenalan asiantuntijana tuoda yhteiskuntaan, miten voidaan rakentaa, miten taiteen keinoinkin voidaan rakentaa parempaa tulevaisuutta meille kaikille, puhutaan sitten sosiaalisesta tai ekologisesta tulevaisuudesta. Tällaiset näkökulmat ovat mitä minä pidän erittäin keskeisinä. Ja sitten todella tärkeä oli tuo, minkä Tanja sanoi, että kannattaa panostaa siihen valintakokeeseen. Eli on sitten, nähdään tässä aikaa myöten ja saatte tänään kuulla tarkemmin, missä kohtaa tulee tarkempaa tietoa, milloin tiedetään, onko valintakokeet missäkin hakukohteessa paikan päällä ja missä nauhoilla. Mutta ilman muuta, että panostaa siihen ja siinä kohti esittää sitten parasta osaamistaan ja parasta potentiaaliaan.

Lotta Palin: Kiitos. Mennään seuraavaan kysymykseen. Markus, olen kuullut, että Sibelius-Akatemiaan on vaikea päästä sisään. Kuinka monta prosenttia hakijoista hyväksytään opiskelemaan? Ja kannattaako edes hakea, jos joihinkin koulutusohjelmiin hyväksytään vain kourallinen opiskelijoita?

Markus Utrio: Tämä kuuluu tänne urbaanit legendat –puoleen, koska näistä sisäänpääsyprosenteista puhuminenhan on, siinä puhutaan niin monesta eri asiasta yhtä aikaa. Nyt ajatellaan, että meidän alalle Sibelius-Akatemian hakee ihmisiä, joilla on jo pitkällinen musiikin tekemisen harrastustausta tai ehkä jopa ammattiopintoja taustalla. Ja sen takia tavallaan sitten sisäänpääsyprosentin vertaaminen johonkin sellaiselle alalle, mihin voi kuka tahansa, jolla on toisen asteen tutkintotodistus pyrkiä, niin ei ole kovin mielekästä. Kyllä minä nyt kiltisti olen opiskellut numerot ja tiedän, että keskimäärin 13 % hakijoista pääsee Sibelius-Akatemian sisään. Minä itse asiassa ajattelen itse, että sehän on aika korkea numero, että näinkin moni pääsee. Mutta sitten toisaalta tiedostetaan, että kaikki hakijat ovat jo panostaneet paljon siihen omaan osaamiseensa. Mutta siksi yhdestä prosentista puhuminen on vähän harhaanjohtavaa, että meillä on sellaisia hakukohteita, joihin pääsee merkittävästi enemmän kuin 13 % ja meillä on sellaisia hakukohteita, joihin pääsee merkittävästi vähemmän. Eli kyllä hakijan kannalta minusta keskeistä on miettiä sitä, että miten minä voisin itse ensinnäkin löytää sen oman erityisalani, että minkälaiseen muusikkotulevaisuuteen tai musiikkialan asiantuntijatulevaisuuteen minun kannattaa pyrkiä, ja sitten toisaalta muistaa, että vaikka vain muutama johonkin hakukohteeseen valitaan, niin aina ne muutamat on, aina se on jotkut, että miksipä ei olisi juuri sinä. Mutta sitten minä haluan myös muistuttaa siitä, että musiikki on sellainen ala, että meidän täytyy koko ajan tehdä töitä kehittääksemme itseämme ja pitääksemme yllä taitojamme. Että kyllä minä koen, että minun velvollisuuteni oppilaitoksen johtajana on muistuttaa teitä siitä, että älkää laittako yhden kortin varaan. Että jos haette sellaiseen hakukohteeseen, mihin ehkä ei niin hirveän moni pääse, niin muistakaa, että haette myös muihin oppilaitoksiin. Jos ajatellaan vaikka solistista opetusta, niin jos hakee ammatilliseen toisen asteen musiikkialan ammatilliseen perustutkintoon, niin siinä ei menetä mitään, koska se on eri järjestelmässä, ei vaikuta opintotukikuukausiinkaan eikä mitään. Tai riippuen omasta kiinnostuksesta voi olla, että jostain ammattikorkeakoulusta musiikin koulutuksesta löytyy sellainen, mistä saa sitten hyvää pohjaosaamista, että voin hakea Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan myöhemmin. Eli kyllä minä sellaisen viestin haluan myös sanoa, että on tärkeää, että on unelmia, on tärkeää pyrkiä huipulle, mutta realismi käteen myös. Eli kaikki mahdollisuudet kannattaa hyödyntää.

Lotta Palin: Kiitos. Seuraavan kysymyksen. Tanja, millaisiin ammatteihin opiskelijat valmistuvat Sibelius-Akatemiasta?

Tanja Johansson: No tässä voisi käydä listaamaan erilaisia ammatteja, mutta minä ehkä lähestyisin tätä kysymystä vähän laajemmin. Että on toki tiettyjä ammattikuvia, missä meiltä valmistuneet työskentelevät sen valmistumisen jälkeen. Mutta yhä enemmän perinteiset muusikon ammattikuvat esimerkiksi orkesterimuusikkona tai pedagogina laajentuvat. Ja yhä useammalle se työ koostuu eräänlaisessa paletista ja miten siinä paletissa eri tavat toteuttaa sitä muusikkoutta yhdistyvät. Ja harvemmin myöskään enää ollaan siellä yhdessä työpaikassa koko sitä työuraa, vaan että sen uran varrella musiikin ammattilaisuutta voi hyödyntää hyvinkin eri tavoin. Että toki on tosiaan niitä perinteisiä ammattikuvia, mihin Sibelius-Akatemiasta valmistuneet suuntaavat heti sen valmistumisen jälkeenkin, mutta opintojen aikana on hyvä myös pohtia laajemminkin ja aika laajasti, että missä kaikkialla sitä Sibelius-Akatemiassa ja muualla kehittynyttä osaamista voisi hyödyntää. Että se oma polku voi löytyä niiltä perinteisimmiltä muusikon uramahdollisuuksilta, tai se voi löytyä jostain ihan uudesta. Se voi olla jotain eri alojen väliltä olevaa yhteyttä tai siinä tarvittavaa osaamista. Tai se oma polku voi olla yhdistelmä yrittäjyyttä, esiintymistä, opettamista, erilaista asiantuntijatyötä taiteen alalla. Tai se voi suuntautuakin tutkimukseen, että havaitsee opintojen aikana, että tutkijanura voisikin sopia omalle kohdalle ja silloin voi harkita vaikka tohtoriopintoihin siirtymistä sen maisterivaiheen jälkeen. Mutta ehkä sitten Sibelius-Akatemian näkökulmasta niin kyllä me pyrimme siihen, että Sibelius-Akatemia nimenomaan tarjoaisi niitä mahdollisuuksia pohtia näitä erilaisia vaihtoehtoja ja rohkaista myös siihen, että sitä omaa osaamista voisi ja tulisikin hyödyntää mahdollisimman laajasti sen valmistumisen jälkeen.

Lotta Palin: Kiitokset. Mennään seuraavaan kysymykseen. Markus, millaista kansainvälistä tai kansallista yhteistyötä Sibelius-Akatemia tekee ja onko opiskelijoilla mahdollisuuksia päästä mukaan esimerkiksi juurikin tähän kansainväliseen yhteistyöhön?

Markus Utrio: Sibelius-Akatemia on, niin kuin jo aikaisemmin sanoin, tosi kansainvälinen oppimisympäristö joka tapauksessa. Meillä on toki, kuten kaikessa korkeakoulutuksessa, tällaisia tyypillisiä toiminnan muotoja, että on opiskelijavaihtoja ja on opettajavaihtoja ja niitä on sekä että, meidän opiskelijat ja opettajat menevät ulkomaisiin kouluihin, että sitten ulkomaalaisista kouluissa tulee opiskelijoita ja opettaja tänne meille. Mutta sitten mielenkiintoista on myös, miten se kansainvälisyys muulla tavalla on läsnä siinä opintojen arjessa. Meillä on Sibelius-Akatemiassa aika paljon erilaisia yhteistyön toimintoja, mitä tehdään eri tahojen kanssa. Ne tahot voivat olla joko oppilaitoksia ulkomailla tai sitten jotain muita musiikkialan toimijoita. Että jos esimerkkejä ottaa, niin meillä on esimerkiksi sinfoniaorkesteriyhteistyötä, meillä on suunnitteilla tai itse asiassa piti olla tänä syksynä, mutta näistä matkustusrajoituksista johtuen on siirtynyt eteenpäin, meillä on Singaporen ja Geneven kanssa, meillä on tulossa kamarimusiikkiyhteistyötä Australian ja Yhdysvaltojen kanssa, meillä on oopperayhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa ja sitten meillä on erilaisia verkostoja ja niin edelleen. Jazzilla ja kansanmusiikilla on omat verkostonsa. Eli meillä on monenlaista tapahtumaa myös tässä meidän omassa toiminnassa ja näille tapahtumille on ominaista se, että ne rakentuvat meidän perustoimintamme ympärille, että opiskelijat ovat niissä mukana. Opiskelijat ovat niissä opiskelemassa muusikkoina, toimimassa mukana näissä. Eli mehän emme tätä yhteistyötä voitaisi tehdä ilman, että opiskelijat ovat siinä mukana. No sitten toinen esimerkki siitä, millä lailla jokainen opiskelija pääsee osaksi kansainvälisyydestä, on se, että meillä on kansainvälinen vierailijaohjelma. Meillä on vierailevia professoreita, meillä on kahdeksan vierailevaa professoria tällä hetkellä, jotka säännöllisesti opettavat meidän opiskelijoita ja tekevät erilaisia projekteja, joissa ideana on löytää jotain uudenlaista toimintamallia muusikkojen urakehitykseen ja niihin näkökulmiin, mitä Tanja tuossa aikaisemmin myös sivusi. Meillä on vierailijaohjelma, missä opettajat, ulkomaalaiset muusikot tulevat pitämään mestarikursseja, erilaisia opetusperiodeja täällä meidän omissa tiloissamme. Ja nyt sitten tässä viimeisen vuoden aikana me olemme myös opetelleet tekemään näitä etäyhteyksin. Eli varmaan tulevaisuudessa meillä on yhä enemmän kansainvälistä vuorovaikutusta, joka tapahtuu ilman lentämistä. Joka tapahtuu jollain digitaalisella tavalla, jolloin siitä tulee vielä kiinteämpi osa meidän opiskeluarkea.

Lotta Palin: Kiitos. Mennään seuraavaan kysymykseen. Ja tästä Tanjalle, eli pääseekö Sibelius-Akatemian opetukseen tutustumaan etukäteen? Voinko esim. tavata opettajia tai nykyisiä opiskelijoita jossain?

Tanja Johansson: No normaalissa tilanteessa kyllä. Mutta nyt me elämme tätä poikkeusaikaa ja koronatilannetta, niin ei valitettavasti paikan päälle. Mutta etätapaamisia voi sopia, voi soittaa puhelimella tai lähestyä sähköpostitse. Näitä on kuitenkin mahdollista järjestää. Ja minä sanoisin, että muun muassa ylioppilaskunta voi auttaa nykyisten opiskelijoiden tavoittamisessa ja sitten tietenkin esimerkki aineryhmien johtajat voivat olla siinä apuna. Ja tänään tavataan muutama opiskelija, niin ehkä heiltäkin voi sitten kysyä vinkkejä.

Markus Utrio: Minä voisin tähän vielä lisätä sitten, että koska tämä liittyy myös edelliseen kysymykseen ja tähän kysymykseen, että meillä on tämä Sibelius Summer Academy, jonka esittelyvideon te itse asiassa näitte tässä tämän webinaarin aluksi. Ja nyt tulevanakin kesänä meillä on Sibelius Summer Academyssa erilaisia kursseja. Toteutukset ovat vielä vähän, me tiedämme aihealueet, mistä aihealueista ne ovat, mutta nyt joudutaan vielä pohtimaan ja varmaan tarkentamaan sitä toteutustapaa sen mukaan, missä määrin on kokoontumisrajoituksia ja matkustamisrajoituksia ja muuta. Mutta joka tapauksessa meillä näitä Summer Academyja tulee olemaan ja niin kuin ehkä siitä videosta havaitsitte, siinä meillä on ulkopuolisia säätiöitä meitä tukemassa niitä järjestämässä, eli ne ovat hyvin edullisia osallistua, ja se on myös yksi hyvä keino päästä vuorovaikutukseen meidän opettajien ja opiskelijoiden kanssa näiden Summer Academy -kurssien yhteydessä, on ne sitten paikan päällä meidän Sibelius-Akatemian tiloissa tai on ne sitten digitaalisena toteutuksena.

Lotta Palin: Kiitokset molemmille. Tästä päästäänkin aasinsillalla suoraan seuraavaan kysymykseen, eli Markus voi ehkä jatkaa, tätä pikkasen tuossa jo sivuttiin, mutta kuinka koronapandemia on vaikuttanut Sibelius-Akatemian opetukseen noin muuten ja millä tavoin opetusta on pystytty nyt tänä aikana järjestämään?

Markus Utrio: No on vaikuttanut siis ihan valtavasti. Meillähän on ollut kausia viime kevätlukukaudella maaliskuun puolestavälistä koko kevätlukukausi loppuun ja nyt sitten tässä joulukuussa, jolloin täällä Uudellamaalla paikalliset määräykset ovat olleet sellaisia, että kaikkia kontakteja on pitänyt välttää ja meidän kaikki opetus on tapahtunut näinä aikoina etäopetuksena. Ja tämähän tietenkin haastaa paljon instrumenttiopetusta ja laulunopetusta, joissa se äänen laatu minkälaisena se sitten välittyy, niin siinä opettajat ja opiskelijat ovat käyttäneet mielikuvitusta, että minkälaisilla välineillä sitä on tehty ja toisaalta sitten minkälaisia uusia tapoja, että on osittain siirrytty myös samanaikaisesta opetuksesta siihen, että tehdään nauhoituksia ja sitten pidetään se tunti niiden nauhoitusten ympärillä, jolloin äänenlaatu on tietenkin toisenlainen. Että nyt opettajat ja opiskelijat on paljon keksineet, etsineet, löytäneet uudenlaisia toimintatapoja. Tässä välissä sitten elokuusta marraskuun loppuun asti, siinä meillä oli sellainen välivaihe, että kaikki ryhmäopetus oli etäopetuksena, mutta sitten yksilöopetus ja säestystunnit ja muut olivat sitten täällä meidän omissa tiloissa paikan päällä ja kamarimusiikki ja ensemble-soitto ja pienet yhtyeet, toki turvavälejä noudattaen ja ohjeistuksen mukaan sitten kasvomaskeja ja muita turvallisuusohjeita. Eli minun oma tuntumani on, kun olen aika paljon tekemisissä tietenkin ulkomaalaisten kollegoiden kanssa, että me olemme Sibelius-Akatemiassa aika hyvin selvinneet tästä poikkeusajasta. Että me ollaan kaikki opetus pystytty toteuttamaan vaihtoehtoisilla toimintatavoilla, me ollaan jopa tehty niin, että me ollaan jostain muista asioista säästyneet rahat, eli kun meillä esimerkiksi on vähemmän konserttitoimintaa ja vähemmän on ollut, siis suorastaan ei lainkaan matkustamista, niin me olemme niitä rahoja käyttäneet siihen, että me olemme vuokranneet opiskelijoille keyboardeja, me olemme hankkineet opiskelijoilla mikrofoneja ja yrittäneet sillä lailla sitten parantaa sitä etäopetuksen laatua, että kaikki saisivat mahdollisimman paljon näissä etäopetusolosuhteissa kuitenkin siitä opetuksesta irti ja eteneminen tapahtuisi. Toisaalta minä pidän tämän myös mielekkäänä haasteena jokaiselle meistä muusikoista, että tavallaan miettiä, että mikä se minun oma vastuuni siitä omasta edistymisestäni on. Että me emme nyt pääsekään nojautumaan siihen vanhaan systeemiin, että minä näen minun opettajaani 90 minuuttia viikossa ja tavallaan helposti ulkoistuu opettajan vastuulle se oma edistyminen. Nyt kun tässä on jouduttu pohtimaan eri näkökulmasta, niin minä toivon, että moni nuori muusikko on myös saanut erilaisia näkökulmia siihen, että mikä on minulle tehokasta oppimista ja minkälaisilla oppimisen tavoilla minä voin parhaiten itse edesauttaa omaa edistymistäni nyt, kun täytyy poiketa niistä rutiineista, joihin on sieltä jo alle kouluikäisestä moni tottunut soitonopetuksen toimintatavoissa.

Lotta Palin: Kiitokset. Ja seuraavaan kysymykseen Tanjalle. Se on kaksiosainen kysymys, eli millä tavoin opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehditaan Sibelius-Akatemiassa ja millä tavalla Akatemiassa suhtaudutaan mediassakin käsiteltyihin häirintäkysymyksiin, tehdäänkö näille asioille jotain ja onko minun turvallista tulla opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan?

Tanja Johansson: Kiitos näistä kysymyksistä. Erittäin tärkeitä ja hyviä kysymyksiä, ja näitä pitääkin kysyä. Ehkä minä aloitan tuosta opiskelijoiden hyvinvoinnista ja siitä huolehtimisesta. Kyllä minä näkisin, että tällä hetkellä opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehditaan hyvinkin eri tavoin. Esimerkiksi erilaisten seminaarien ja opintojaksojen muodossa. Meillä on Sibassa yhteisiä hyvinvointiin keskittyviä kursseja. Moni aineryhmä tämän lisäksi järjestää vielä omia hyvinvointipäiviä ja tapaamisia tähän liittyen. On mentorointia, on tuutorointia, meillä on opiskelija, opettajia ja tuutorit opiskelijoiden tukena, tietenkin kaikkien opettajien ja opintopalveluiden lisäksi. Meillä on tarjolla myös opintopsykologin ja yliopistopapin palvelut ja tietenkin YTHS omalta osaltaan vastaa monenlaista näihin hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Sitten ehkä minkä myös mainitsisin, että me panostamme myös todella paljon kuulonhuoltoon. Siitä tiedottamiseen ja sen ehkäisyyn, että se on on tietenkin hyvin tärkeä hyvinvoinnin osa-alue muusikolle. Mutta sitten nämä muut kysymykset, että mitä tulee mediassakin esillä olleisiin häirintätapauksiin, niin kyllä viime vuosina on tehty todella paljon työtä näiden asioiden eteen. Meillä on selkeä prosessi epäasiallisen käyttäytymisen esille nostamiseen ja selvittämiseen, ja muun muassa tänä syksynä Taideyliopistossa on otettu käyttöön yhteiset eettiset periaatteet sekä toimintaohjeet ristiriitatilanteissa. Nämä ovat todella tärkeitä, että me saamme näitä asioita eteenpäin, kulttuurin muutosta yliopistossa ja tietenkin koko taiteen alalla. Että kyllä me pyrimme koko ajan madaltamaan sitä kynnystä ottaa erilaisia asioita esiin ja ihan jokainen tietoon tullut tapaus käsitellään asianmukaisesti. Että me suhtaudumme tähän asiaan todella vakavasti, jotta jokaisella meidän opiskelijalla, opettajalla, muulla henkilökunnalla olisi turvallista toimia Sibelius-Akatemiassa.

Lotta Palin: Kiitokset. Mennään viimeiseen kysymykseen. Tämä on molemmille osastoille ja molemmille varadekaaneillemme. Kumpi tahansa saa aloittaa, eli jos mainitsette muutamia tunnetuimpia kansallisia ja kansainvälisiä nimiä oman osastosi opetushenkilökunnasta ja alumneista.

Markus Utrio: Tämä on nyt oikein, tässä kohti taas käy ilmi, että kysymykset on laadittu siten, että varadekaanit eivät ole osallistuneet tähän prosessiin. Tämä tällainen name dropping -kysymys on, minä itse koen tämän hyvin kiusalliseksi. Että en pidä sitä tavallaan keskeisenä lähestymistapana siinä musiikin maailmaan. Että tavallaan koko tämä klassisessa musiikissa vahvasti mukana oleva kilpailukulttuuri ja tavallaan tähtikultti ja tämän tyyppiset asiat, niin minä jotenkin koen sen ristiriitaseksi meidän Sibelius-Akatemian pedagogisille tavoitteille. Että jos meidän pedagogiset tavoitteet ovat siinä, että me haluamme, että jokaiselle tarjotaan mahdollisuus ylittää itsensä ja jokaiselle tarjotaan mahdollisuus tulla parhaaksi itsekseen ja toimia merkittävällä tavalla muutosvoimana yhteiskunnassa muusikkona ja taiteilijana, niin tavallaan silloin tämä kulttuuri, mitä tämä sinänsä meidän alalle keskeinen kysymys kuvastaa, niin näyttäytyy siten, että huomaatte, että tämä on minulle ristiriitainen ja vaikea asia lähestyä. Että olisi hirveän kiva tästä lähteä luettelemaan, nyt jos minä rupean luettelemaan, että joo, meillä on Sakari Oramo on kapellimestarikoulutuksen professori ja niin edelleen, niin nythän minä lähden mukaan tätä samaa asiaa toteuttamaan. Ehkä mielenkiintoisempaa olisi miettiä toisinpäin, että mitkä asiat on tehneet vaikutuksen meidän toiminnasta meidän ympäristöön. Että nyt minä, anteeksi nyt hyppään kyllä Tanja osastorajojen ylitse, mutta ennemminkin voisin kysyä, että miten te, jotka seuraatte tätä webinaaria, miten te olette kokeneet, että vaikka Paula Vesalan työ musiikkialalla keskeisten asioiden esille nostajana julkiseen keskusteluun, miten te olette kokeneet sen merkityksellisyyden ja miten sitä voi sitten vaikka verrata siihen, että toisaalta vaikka meidän harpun vierailuprofessori Emmanuel Ceyssonin konserttia, joka oli verkossa viime torstaina, siitä on ollut jo reilusti yli 3 500 latausta. Että nämä asiat jotenkin eivät ole samalla viivalla aika eikä samassa mittasuhteissa tai samoissa kategorioissa ollenkaan. Heitän Tanja sinulle jatkoon.

Tanja Johansson: Loistava alku ja tuohon ei ole kyllä paljon lisättävää. Että tämä on sinällään hyvä kysymys, mutta tätä pitää juuri noin lähestyä niin kuin Markus teki. Me arvostamme meidän ihan jokaista opettajaa, meille se yhteisöllisyys on tärkeää, meille se opettajien jatkuva kehittyminen on tärkeää ja sitä me pyrimme tukemaan. Että jotenkin sellainen tähtikulttiin nojautuminen, niin se ei jotenkaan nyt tässä ajassa jaksa kantaa. Vaan nimenomaan me kehitetään ja kehitytään yhdessä meidän opettajien ja tutkijoiden ja muiden meillä työskentelevien kanssa.

Lotta Palin: Kiitokset molemmille. Meille on tullut jonkin verran kysymyksiä, mutta ei varsinaisesti mitään, mikä olisi nyt aivan suoraan teille osoitettu, eli oli varmasti hyvin niin, eli ei tarvitse täydentää mitään, niin jatketaan eteenpäin ja otetaan näitä kysymyksiä sitten sitä mukaa noissa seuraavissa osioissa, kun tulee vastaan. Mennään tässä välissä sitten lyhyeen videoon, katsotaan meidän tällainen tilavideo, joka on kuvattu Sibelius-Akatemian tiloissa ja vielä isot kiitokset Markukselle ja Tanjalle osallistumisesta ja jatketaan.

Lotta Palin: No niin, jatketaan. Eli seuraavana meillä on vuorossa sitten meidän opiskelijoidemme osuus. Meillä on tänään täällä mukana meidän musiikkikasvatuksen opiskelija Aino Tikkanen ja puhaltimien, lyömäsoittimen ja harpun osastolta Joel Wendelin, jonka pääinstrumenttina on tuuba. Tervetuloa.

Aino Tikkanen ja Joel Wendelin: Kiitoksia.

Lotta Palin: Haluatteko alkuun kertoa hieman itsestänne?

Aino Tikkanen: Joo. Ollaanko me Joel aloitettu samaan aikaan opiskelut sun kanssa?

Joel Wendelin: Joo, 2016.

Aino Tikkanen: 2016, eli viidennen vuoden opiskelijoita molemmat. Tosiaan minä opiskelen Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen aineryhmässä musiikkikasvatusosastolla ja pääinstrumenttina itselläni on pop/jazz-laulu ja erikoistun pop/jazz-laulupedagogiikkaan. Ja tosiaan opiskelujen iltapuolella ollaan, mutta kivaa on edelleen. Kiva on säilynyt alusta toivottavasti loppuun. Ja myöskin vielä, vaikka on ollut tällainen erikoinen vuosi ja kaikki opiskelu on ollut aika lailla etänä, niin silti olen nauttinut. Tämä on ollut parasta elämässäni olla tämän instituution opiskelijana.

Joel Wendelin: Tuohon helppo jatkaa kyllä. Että tosiaan minä olen Joel Wendelin, olen 23-vuotias tuubansoiton tällä hetkellä maisteriopiskelija ja minä olen puhaltimien, lyömäsoitinten ja harpun aineryhmästä ja olen nyt sitten viidettä vuotta, tosiaan Ainon kanssa aloitettiin samaan aikaan. Jaa yhdyn kyllä tuohon Ainon sanomaan, että on ollut kyllä elämän parhaat vuodet, niin kyllä se näin on, että on ollut kyllä tosi siistiä ja saanut tehdä ihan sikahienoja juttuja ja tutustua upeisiin ihmisiin. Että suosittelen lämpimästi kaikille.

Lotta Palin: Kiva juttu, tervetuloa mukaan. Mennään kysymyksiin, voitte vastata haluamassanne järjestyksessä, täydentää tai antaa toisen vastata, mutta miksi päätitte hakea juuri Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan aikanaan?

Aino Tikkanen: No Sibelius-Akatemiassa oli tarjolla oikeastaan juuri niitä asioita, mitä haluisin lähteä opiskelemaan. Eli olen kotoisin Lahdesta ja silloin lukion jälkeen menin vuodeksi Lahden konservatoriolle ja sitten tein siinä ohessa sijaisuuksia yläasteelle. Ja sitten jotenkin innostuin siitä musiikin opettamisesta ja olin että no hei, minä voisin lähteä kokeilemaan, että jos pääsisikin opiskelemaan tätä. Ja sitten huomasin, että on Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen aineryhmä ja sitten päätin sinne laittaa paperit menemään ja hakemaan. Ja minusta tuntuu, että se, miksi juuri hain sinne musiikkikasvatusosastolle, niin siellä oli juurikin näitä, että oli mahdollista kehittää itseään muusikkona ja sitten myös saada ne pedagogiset opinnot sekä koulumaailmaan että myöskin sitten, jos haluaa jonkun instrumentin opettajaksi erikoistua, niin sitten myös siihen.

Joel Wendelin: Joo, no minulla on vähän erilainen tarina. Minä olen Turusta kotoisin ja kävin siellä Puolalanmäen musiikkilukion ja sitten innostuin musiikista täysin, että ei ole mitään muusikkosukulaisia. Innostuin ihan täysin, ja meillä sitten abivuonna tuli sellainen tilanne, että piti alkaa oikeasti miettimään. Olin minä sen päättänyt jo aikaisemminkin, että kyllä minä haen Sibelius-Akatemiaan. Minua kiinnosti myös tosi paljon historiaopinnot, mutta sitten otin niin sanotusti järjen käteen ja päätin hakea Sibelius-Akatemian klassisen musiikin instrumenttipuolelle ja pääsin sisään ja en ole kyllä yhtään katunu. Ehkä se tuli jotenkin siitä ympäristöstä, että minä kävin paljon erilaisissa puhallinsoitintapahtumissa ympäri Suomea ja tutustuin juuri näihin nykyisiin kavereihin ja kollegoihin, mutta kävin siellä aika paljon, niin sitä kautta sai verkostoiduttua. Sitten kävin mestarikursseilla myös, missä sain opetusta nykyiseltäkin opettajaltani Sibelius-Akatemiassa, niin oli aika lämmin ja turvallinen olo hakea ja sillä tiellä nyt ollaan.

Lotta Palin: Mahtava juttu. Mennään seuraavaan kysymykseen. Päästiin jo vähän tähän hakemiseen keskittymään. Eli meillähän tosiaan valintaperusteet siinä mielessä vahvistetaan vuosittain, että ihan samanlainen prosessi ei varmaan ole kuin teillä itsellänne. Mutta kertokaa hiukan siitä, että millaista se oli kun haitte opiskelijaksi, millaisia kokemuksia teillä oli ja ehkä ennen kaikkea, että minkälaisia vinkkejä te antaisitte nyt tämän kevään hakijoille, miten valmistautua valintakokeeseen?

Aino Tikkanen: Minä juuri vähän silmäilinkin, että nyt taitaa olla tulevana keväänä etähaut, eli vähän erilainen systeemi kuin itselläni oli. Mutta minä ensin tosiaan laitoin opintopolun kautta hakulomakkeen menemään, ja sitten tämä valintakoe itsessään oli silloin kolmivaiheinen Mukalle. Oli ensin esikarsinta, missä oli kirjallinen kuuntelu ja yleisen musiikkitietämyksen osuus ja essee. Sitten oli ykkösvaihe, missä annettiin lyhyt kappale näyte ensimmäisellä omalla pääinstrumentilla ja sitten annettiin, mikäli pääinstrumentti ei ollut laulu, niin annettiin sillä joku lyhyt pätkä ja sitten oli vapaavalintainen osio, missä sai esittää jotain ja sitten oli erilaista rytmintoistoa, melodiantoistoa ja lauluyhtyeen jäsenenä toimiminen. Eli katsottiin sitä sävelkorvaa myös. Kakkosvaihe vielä sellainen, mihin kutsuttiin sitten, jos pääsi ykkösvaiheesta eteenpäin, ja oli opetusnäyte, yläasteikäselle porukalle taisi olla ja sitten tämän opetusnäytteen reflektointi. Sitten oli joku näyte omalla instrumentilla, esitettiin joku kappale ja siihen liittyi prima vista tai sit jos oli vaikka pop-jazz-instrumentti, niin jonkinlainen improvisointipätkä. Ja sitten ryhmäkeskustelu, missä sitten analysoitiin sitä ryhmässä toimimista, minkälainen ryhmädynamiikan osallisena. Ja sitten oli vielä solfa- ja teoriakoe siinä kakkososuudessa. Mutta nyt minä silmäilin, että se on vähän erilainen tänä vuonna, että siitä varmaan sitten löytyykin nettisivuilta ohjelma. Itse asiassa laitoin itselleni tuon linkin ylös, että voin sen tuonne chattiin jakaa, ellette te sitä jotenkin jaa, te varmaan jaatte.

Lotta Palin: Joo, ja totta kai kaikki hakuoppaat on meidän nettisivuilla löydettävissä.

Aino Tikkanen: Just näin. Haluaako Joel kertoa tässä välissä sitten tuubahauista?

Joel Wendelin: Silloin kun minä hain, niin silloin oli yksivaiheinen pääsykoe. Eli ensin tehtiin juuri niin kuin Ainokin opintopolussa ensin tämä hakemus ja sitten tuli kutsu pääsykokeisiin. Meillä oli yhtenä päivänä vain nyt jo poistuneessa T- eli Töölönkadun rakennuksessa oli pääsykoe sitten. Että soitettiin, meillä oli yksi pakollinen kappale, siellä lukee siellä hakuoppaassa ja sitten oli yksi vapaavalintainen, ja olisiko se kokonaiskesto maksimissaan 15 minuuttia tai joku tällainen. Ja sitten siihen päälle lautakunta voi halutessaan kysyä vaikkapa jonkun asteikon tai pienen prima vista -näytteen, minullakin taisi olla sellainen. Tai sitten oli ennalta valmistettu tehtävä, mikä lähetettiin, olikohan se viikkoa ennen. Siellä oli sitten minä ja lautakunta ja säestäjä. Kyllä se jännitti, mutta se oli oikein positiivinen tilaisuus näin myöhemmin ajateltuna. No sinä voit jatkaa noista vinkeistä, sitten minä voin sanoa siihen jotain.

Aino Tikkanen: Mä annan sellaisen vinkin, itse asiassa tämä on nyt kaikille hakijoille, mutta myös no itse sanon tietysti musiikkikasvatuksen, kun olen sinne joskus hakenut, niin siitä näkökulmasta, että menkää sinne valintakokeisiin sillä lailla omina itseinänne ja semmoisella hyvällä positiivisella energialla, että minä haluan nyt onnistua ja annan nyt parastani, mihin tällä hetkellä pystyn ja nyt keskityn tähän tilanteeseen ja tekee semmoisen zenauksen itselleen, että tämä menee hyvin ja minä luotan itseeni. Että vaikka menisikin sellaisella mentaliteetilla, että minä haluan käydä kokeilemassa, niin silti tekee sen parhaansa, mihin sillä hetkellä pystyy. Sellaisen vinkin minä annan, koska minusta tuntuu, että silloin kun itse haki, niin vaikka ne kokeet oli, siinä oli hirveän monta osiota ja siinä joutui aina monta kertaa päivässä jotenkin tsemppaamaan, vähän jännitti koko ajan, niin minusta tuntui, että se oli jotenkin todella tärkeätä, että pystyi säilyttämään mielenrauhan. Ja myöskin se, että jos siellä on niitä muita hakijoita, niin tietysti riippuu ihmistyypistä, että onko introvertti vai ekstrovertti, mutta suosittelen keskustelemaan niiden kanssahakijoiden kanssa, koska sieltä saa aina hirveästi sitä empatiaa ja tsemppiä ja antaa myös itse omalta osaltaan sitä samaa toisille.

Joel Wendelin: Minä sanoisin samaa, kun Aino, että sitten kun se pääsykoepäivä tai eri osiot tulee, niin sitten vaan täysillä siihen ja tekee sen oman parhaansa. Että enempää ei voi tehdä. Ja mitä minä antaisin nyt vinkkejä vaikka tähän klassisen musiikin puoleen, niin nyt minun mielestäni taitaa olla luultavasti videohaku, niin se ainakin noihin videoiden tekemiseen, että täydellistä videota ei ole olemassakaan. Että antakaa itsellenne armoa, että se on kuitenkin vain näyte teidän osaamisesta, että ei pidä olla liian ankara, että kaikki 10 000 ääntä pitää olla täydellisiä. Niin ei kenenkään videossa maailmassa tule ikinä olemaan, että se on hyvä tiedostaa. Ja sitten jäi sanomatta, että meillä oli myös sitten tämä soittokoe, ja sitten oli parin päivän päästä vai milloin olikaan, teoria- ja säveltapailukoe. Se oli ainakin minulle, minulla oli vähän heikko tausta, se oli ihan haastava, mutta hyvällä mielellä sinnekin. Ja sielläkin, että kaikkea ei voi osata, mutta ne mitä osaa, niin tekee ja hyvällä asenteella vain. Ja tuohon harjoitteluun sitten vielä klassisen musiikin puoleen, niin kun sitten on se pääsykoehetki, tai sen videon lähetys lähestyy, niin sitten ottaa vähän etäisyyttä siihen harjoitteluun ja siihen, että ei vain soita väkisin läpi 5 – 6 kertaa päivässä sitä koko ohjelmistoa ja etsi itsestään tai omasta soitostaan virheitä. Että sitten jossain vaiheessa viikko pari ennen alkaa nautiskelemaan ja katsoo muutamat vaikeat paikat sitten vähän ennen pääsykoetta ja that’s it. Ei pidä, tämä on kuitenkin ihmisten hommaa, ei koneiden.

Aino Tikkanen: Juuri näin. Ja vielä annan noihin videoihin semmoisen vinkin, että useimmiten, se on hassu juttu, mutta ensimmäinen otto on paras. Niin kannattaa vaikka ottaisi useamman oton, niin kannattaa säilyttää se ensimmäinen, koska siinä sinulla on yleensä eniten fokus ja sydän mukana.

Joel Wendelin: Kyllä.

Lotta Palin: Kiitos näistä vinkeistä. Joelin äskeiseen kommenttiin lisätäkseni sen verran voin kertoa, että nyt kun on tosiaan näitä videohakuja, niin klassisen musiikin instrumenttiopinnoissa, tässä 5,5-vuotisessa koulutuksessa normivuosina ollut tämä yleinen teoriakoe, niin se ei ole ensi vuonna nyt sitten mukana ollenkaan juurikin tästä videomuodosta johtuen. Että tosiaan kaikki kokeen osat löytyvät sieltä hakuoppaasta, kun käy katsomassa. Mennään seuraavan kysymykseen. Nyt päästään ihan varsinaiseen opiskeluun sitten. Millaista on opiskelu Sibelius-Akatemiassa ja minkälaisia ovat teidän tyypilliset päivänne? Ja opiskelijaelämä ehkä yleensä, minkälaista se on ollut teillä?

Joel Wendelin: No minä voin aloittaa. Millaista opiskelu on ollut, niin kuten aikaisemmin sanottu, niin oikein antoisaa ja palkitsevaa. Ehkä hienoin asia on ollut se, että on päässyt tekemään niin monenlaista erilaista juttua. Se on se siistein asia. Mutta millaista se nyt sitten on, niin se on ehkä helpompi ottaa noista tyypillisestä päivästä. Eli silloin kun minä olin kandidaattivaiheessa, eli ensimmäiset kolme vuotta, niin minulla oli vaikkapa pari kertaa viikossa musiikinhistorian luento. Niitä on muutama eri, on romantiikka, barokki ja näin. Sitten on musiikin teoria ja solfa 1 ja 2, ne kulkevat nykyisin nimellä musiikin hahmotustaidot, tämä on vaihtunut. Niitä oli päivässä. Sitten oli kamarimusiikkia, elikkä jotain niin sanotusti yhtyesoittoa ja niihin pystyy tosi paljon itse vaikuttamaan, niistä lisää vaikka myöhemmin. Ja sitten oma harjoittelu tietysti on se kaiken keskiö. Että nyt kun Markus sanoi aikaisemmin, että tuo namedroppailu, niin sama juttu tässä, että kuinka monta tuntia päivässä harjoittelen, se on hyvin henkilökohtaista ja vanhanaikasta. Että se on laatu eikä määrä, se on nyt ainakin minun ohje kaikille. Että harjoitteluun ja sen suorittamiseen menee totta kai paljon aikaa ja se on periaatteessa se pääkeino parantaa omaa tässä tapauksessa klassisen musiikin instrumenttiosaamista harjoittelemalla sitä, mutta ei pidä millään tavalla väheksyä näitä tukevia opintoja, historiaa, teoriaa, solfaa, koska ne kaikki kehittää sitä soittoa paljon enemmän. Mitäs muuta, sitten meillä on orkesteriperiodeja useamman kerran syksyssä ja keväässä. Toki nyt koronan aikana tämä opiskelupäiväkin on hieman erilainen. Mutta tämä oli oikeestaan minun kandidaattivaiheeni ja sitten on soittotunnit kerran viikossa olleet koko ajan. Sitten maisterivaiheessa mulla on ollut opettajan pedagogisia opintoja 60 opintopisteen kokonaisuus, olen sitä tehnyt. Sitten olin yhden lukuvuoden, tai melkein lukuvuoden, vaihdossa, kunnes korona iski Itävallassa ja nyt käytännössä minulla on viikossa yksi tai kaksi luentoa. Ja sitten minulla on vain minun omia soittojuttuja ja yhtyesoittoa. Että kyllä se, jos kandivaiheesssa joskus tuntuu vähän rankalta, niin se helpottaa kyllä.

Aino Tikkanen: Minä komppaan Joelia. Tosiaan opiskelu Sibelius-Akatemiassa minun mielestäni on tosi käytännönläheistä, siihen liittyy paljon soittamista, laulamista, yhdessä tekemistä. Sitten maisterivaiheessa ainakin musiikkikasvatusosastolla ja varmaan myös mahdollisesti juuri solistisella ja muillakin osastoilla on sitten ehkä enemmän kirjallista tekemistä, vaikka tehdään gradua. Ja sitten on sellaisia isoja kursseja, mihin tulee monilta osastoilta tyyppejä ja sitten opiskellaan tai tehdään kirjallista työtä enemmän. Mukalla usein syntyy heti siinä, ja oikeastaan kaikissa aineryhmissä, mutta minä koen, että se aika nopeasti syntyy se sellainen porukka ja yhteishenki ja yhteisö, joiden kanssa jaetaan sitä arkea ja tehdään niitä juttuja yhdessä. Se on aika ihana juttu, koska niiden samojen tyyppien kanssa todennäköisesti tehdään myös töitä myöhemmin, että ne pysyvät elämässä aika pitkään. Ja opiskelijatapahtumia, ne ovat ihan parhaita sitten kun päästään taas normiarkeen jossain vaiheessa, niin ne ovat olleet aivan ihania. Minä olen itse ollut koko opiskeluajan tällaisessa Maine ry – opiskelija-ainejärjestössä eli musiikkikasvattajien opiskelija-ainejärjestössä mukana ja me olemme järjestäneet järjestetty erilaisia tapahtumia ja se on aivan ihana tapa verkostoitua, lavatansseja ja pikkujouluja ja talvipäiviä ja vuosijuhlia ja kaikenlaista kivaa, mitä sitten touhutaan. Ja vaikka se on musiikkikasvatuksen ainejärjestö, niin näihin on esimerkiksi Joelkin, vaikka on eri aineryhmässä, niin aina ollut mukana siellä tapahtumissa. Ja jos Mukalta kerron tyypillisestä päivästä vielä nopeasti, niin ensimmäisenä aamulla käyn ehkä sporttaamassa tai vähän treenaamassa, sitten saattaa olla joku luento, sitten yleensä lounas ja sitten laulutunti, soittotunti tai jotain muuta tällaista. Ja sitten omia oppilaita usein, koska sitäkin on tullut tehtyä tämän opiskelun ohella ja sitten yleensä illalla vielä jotain virkistävää palauttavaa tekemistä.

Joel Wendelin: Tuohon piti, huomasin juuri Ainon vastauksesta, että minähän unohdin kertoa, kyllä siis täällä kaikkea muutakin ehtii tekemään kuin olemaan vain koulussa, että juuri minulla kouluporukan kanssa, me käymme pelaamassa salibandyä, nyt kaikki sitten tietysti tai osa näistä on koronaa ennen olevaa aikaa, mutta ne jatkuvat kyllä heti kun korona poistuu. Meillä on Akatemialla futisjoukkue, sitten meillä on salibandyporukka, missä käydään pelaamassa, käydään lenkillä, käydään juuri noissa tapahtumissa ja viihteelläkin on joskus käyty, että kaikkea mahdollista kyllä. Jokaiseen asiaan, mitä haluaa tehdä koulussa tai koulun ulkopuolella, löytyy varmasti sopivaa ja mukavaa seuraa.

Lotta Palin: Kiitos. Seuraava kysymys, millaiset tilat Sibelius-Akatemiassa on noin opiskelijoiden näkökulmasta ja millaisia harjoittelumahdollisuuksia opiskelijoille tarjotaan? Ja en tiedä, mikä on teidän asumismuoto, mutta onko Sibelius-Akatemialla omaa opiskelija-asuntolaa?

Aino Tikkanen: Minun mielestäni meillä on erinomaiset harjoittelutilat ja hyvät puitteet, aika uudet rakennetut rakennukset, remontoidut rakennukset ja remontoidut tilat. Tietysti aina on puhetta siitä, että treeniluokkia voisi olla enemmän, mutta ihan hyvin näilläkin on menty, mitä nyt on ollut. Ja varmasti minusta tuntuu, että kaikki juoksevat ilakoiden takasin treeniluokkiin, kun tilanne helpottuu, koska se kotitreenaaminen on oma juttunsa. Meillä on tosiaan kolme rakennusta, on Musiikkitalo eli M-talo, sitten on Nervanderinkadulla oleva N-talo ja sitten on vielä asuintalo ja sitten vielä Pohjoisen Rautatienkadulla siinä aivan Eduskuntatalon kyljessä oleva R-talo, ja näissä kaikissa on erikokoisia luokkia ja siellä on flyygeleitä ja pianoja ja löytyy Musiikkitalolta varsinkin kevyemmän musiikin vahvistimet ja bassot ja kitarat ja rummut ja muut löytyy sieltä ja hyvät äänieristetyt tilat. Erinomaiset harjoittelutilat. Mielestäni ylipäätään noista tiloista sen verran voin sanoa, että noin keskustassa kun saa opiskella ja siellä käydä koulua, niin se on kyllä niin kuin lottovoitto. Ja sitten vielä tuosta asuntoelämästä, niin Sibelius-Akatemialla on Clavis, oma opiskelija-asuntola, mutta itse asun Hoasilla täällä Jätkäsaaressa. Aika lähellä keskustaa, ei ole mikään pitkä matka Baanaa pitkin, 15 minuuttia Musiikkitalolle. Täällä on tosi kivoja nämä Hoasin kämpät ja on muitakin asumismuotoja, että Helsingin kaupungilla on aika edullisia asuntoja ja on muitakin tämmöisiä osakunta-asuntoja esimerkiksi, jotka ovat vähän edullisempia sitten kuin yksityiseltä puolelta, ellei ole jotain suhteita.

Joel Wendelin: Joo, nämä tilat, nämä on kyllä, miten sen nyt sanoa, että ne ylittivät kaikki odotukset.  Että kun aikoinaan kun pääsin tänne, no minulla oli kotona sellainen tilanne vanhempien luona, että pystyin kyllä harrastelemaan ja oli ihan kohtalaisen iso tila, mutta sitten kun pääsi tänne ja voi valita, että haluatko luokan, missä on 20 neliötä vai 40 neliötä, totta kai ei aina vapaana, mutta olihan aika muutos. Nämä kolme rakennusta, niistä löytyy äänentoistotkin, Genelecin kaiuttimet ja kaikki systeemit siellä monista luokista, että siellä pystyy myös kuuntelemaan musaa, pystyy tallentamaan, siellä on tällaiset äänitys-videonauhuritallennussysteemit monissa luokissa, siellä pystyy sitä tekemään, että se on todella hyvää. Minullakin tuo tuuba on minun instrumentti, se pitää suhteellisen kovaa ääntä, niin ei kyllä noista luokista paljoa ulos kuulu tai naapuriluokkaankaan. Ja sitten kun on niin paljon luokkia, harjoittelutilaa, niin pystyy, minäkin yleensä pidän soittimiani vain Musiikkitalolla, käyn sitten sieltä, että en minä edes vaihda välttämättä rakennusta. Että niin, ettei tarvitse kontrabassojen tai tuollaisten kanssa kulkea paikasta toiseen. Ja sitten myöskään ei tarvitse nuottitelineen kanssa mennä, niissä luokissa on aika hyvä se perusvarustelu, ettei tarvitse omaa nuottitelinettä. Ja harjoitusmahdollisuuksia,

koko ajan on ollut sillä tavalla, että meillä on sellainen tilanvarausjärjestelmä kuin Peppi, sieltä pystyy varaamaan tilaan ja siinä on tiettyjä rajoituksia, mutta periaatteessa pystyt varaamaan 20 tuntia viikossa tällä hetkellä tiloja mistä tahansa, mihin sinulla on varausoikeus ja saat harjoitella siellä ihan rauhassa ja kukaan ei silloin sinne voi tulla. Että toki nyt koronan aikaan näissä on pieniä muutoksia, mutta normaaliaikana on niin, että jos luokka on tyhjä, ja sinun avaintägi, millä näissä rakennuksissa kuljetaan, toimii siihen oveen, niin sinä voit mennä sinne ja harjoitella niin kauan, kunnes tulee joku opettaja vaikka sanomaan, että hänellä aikaa opetus. Se on normaali tilanne. Ja tuo asuntola tosiaan Clavis, se on ihan kiva paikka kyllä, että olen useasti siellä kyllä käynyt, vaikka en itse asu, että asun itse myös Hoasilla oli Helsingin opiskelija-asuntosäätiöllä kimppakämpässä yhden kämppiksen kanssa tällä hetkellä, asunut täällä koko opiskelujen ajan, ollut oikein pätevää.

Lotta Palin: Kiitokset. Mennään seuraavaan kysymykseen. Eli työnteosta, onko työnteko opintojen ohessa mahdollista opiskelijoille ja onko opiskelijoille keikkamahdollisuuksia tai muita opintoihin liittyviä työmahdollisuuksia?

Aino Tikkanen: No työnteko opintojen ohessa minun mielestäni on mahdollista ja on myös sillä lailla, mikäli oma jaksaminen riittää, niin se on jopa suotavaa, koska siinä samalla koko ajan luo sitä verkostoa. Esimerkiksi itse minä olen vaikka opettanut, tai teen aina sillä tavalla, että nämä lukuvuodet kun on koulua, niin itse opiskelen ja ohessa opetan vaikka lauluoppilaita, piano-oppilaita ja sitten kesäisin tykkään tehdä yleensä jotain aivan muuta, eli esimerkiksi olla kahvilassa töissä tai seikkailupuistossa töissä tai jotain muita tällaista. Mutta sanoisin, että se tekee tosi hyvää myös vähän niin kuin jo olla toinen jalka siellä työelämän puolellakin, se vähän kuuluu jopa tähän alaan. Ja opiskelijoilla on keikkamahdollisuuksia, minusta tuntuu, että Joel tietää jopa näistä enemmän. En tiedä siitä Sibelius-Akatemian puolesta, et minkälaisia, sielläkin on minun mielestäni joku tällainen keikkapankki tai semmoinen, mihin voi ilmoittaa, että mitä kautta voi saada keikkoja. Mutta on joitakin sivustoja, mitkä saattavat olla teille monille jo tuttuja, esimerkiksi bukkakeikka.fi, sinne ilmoittaa itsestään tai bändistään ja sitä kautta saada viikonloppukeikkaa sinne tänne. Työmahdollisuuksiakin tarjoutuu usein näissä erilaisissa, vaikka sitten kun aloittaa opiskelut, niin Facebook-ryhmissä ja eri kanavien kautta. Ja sitten myöskin keskustelujen kautta, mitä käy ihan fyysisesti ihmisten kanssa, niin sitä kautta helposti työllistyy tällä alalla usein.

Joel Wendelin: Minä sanoisin näin klassisen musiikin puolelta, että tosiaan työnteko, niin se on aina juuri niin kuin Aino sanoi, että se on aina vähän oman jaksamisen kanssa, että kyllä minä muistan, että meille silloin sanottiin, että ei välttämättä ihan alussa kannata, varsinkaan jos kävisi paljon orkestereissa keikalla, kun ne ovat sitten aina tietysti pois sinun omasta harjoittelustasi, mikä taas totta kai, ne kompensoivat toisiaan. Mutta sitten olet pois historiasta, pois teoriasta, solfasta, sitten jäät niissä vähän jälkeen. Voi vaikeuttaa vähän sitä sitten, kun yrität saada sitä vaikka kandia kasaan. Että kandivaiheessa nyt näihin keikkoihin, kävin siis keikoilla ja on siis ihan hääkeikasta, suomalainen sinfoniaorkesterin riveihin asti, että kyllä kaiken näköistä ja niitä tulee niin kuin Aino sanoi ihan keskustelemalla koulun käytävällä, keskustelemalla kadulla vastaantulijan kanssa, kun ne ihmettelevät, mikä soitin sinulla on selässä, niitä voi tulla ihan mistä tahansa, että aina pitää olla avoimena. Mutta nyt kun on maisterivaiheessa, kun minulla on vähän vähemmän tämmöisiä kiinteitä menoja, niin nyt minä itse asiassa käyn itse esimerkiksi yksi päivä viikossa opettamassa ja se sopii oikein loistavasti kaikkiin lukujärjestyksin ja systeemeihin. Kyllä minä suosittelen, että käy keikalla, mutta ei välttämättä niin kuin meille sanottiin joskus, että ei jokaiseen tilaisuuteen tarvitse sanoa kyllä, että joskus voi sanoa ei ja ne soittavat uudestaan. Erityisesti jos miettii nyt klassisen musiikin puolella, vaikka orkesteri, että jos orkesteri kysyy sinua keikalle yhdeksi viikoksi ja sinä sanot kyllä, ja sitten olet siellä. Sitten ne pyytävät sinua kuukauden päästä uudestaan ja sitten sinulla on muita koulujuttuja ja sanot sitten sillä kertaa rohkeasti vaan ei, että kyllä ne sinut muistavat, ei siellä joudu minnekään mustille listoille. Ja sitten ehkä se, että se on tärkeää, että jos on päällekkäin koulun orkesteriperiodi ja olet ilmoittautunut siihen, olet sitoutunut siihen ja sitten sinua pyydetään, hei pääsisitkö huomenna soittamaan tänne ja tänne, niin sitten et voi tehdä niin. Että ne on osa sinun opintojasi, niistä saa opintopisteitä, ne ovat myös pakollisia. Et aina se on myös totta, se on myös sääntö, että jos te olette lupautunut johonkin keikalle, te olette lupautunut menemään huomenaamulla kello kahdeksan soittamaan tuonne ja tuonne. Ja sitten tulee soitto myöhemmin, että pääsisitkö samaan jonnekin vähän paremmalle keikalle, niin siihen keikkashoppailuun en lähtisi. Että se, mikä on luvattu ensin, niin se pitää aina.

Lotta Palin: Hyvä juttu, kiitokset molemmille. Ja ennen kuin mennään viimeiseen kysymykseen, niin täällä on tullut yksi kysymys Ainolle yleisöstä. Onko Mukolla mahdollisuus kehittyä oman instrumentin osaajana, esim. kitara tai laulu myös noiden niin sanottujen musaopejuttujen lisäksi?

Aino Tikkanen: Tähän vastaisin ja voin vastata vielä siellä kirjallisestikin tarvittaessa, mutta vastaisin tähän, että kyllä on. Itse olen keskittynyt siihen pop/jazz-lauluun ja se on kyllä tässä vuosien aikana kehittynyt. Minulla on siis sellainen tarina, voin lyhyesti kertoa, minä olen hakenut tuonne Mukalle klassisella pianolla. Ja siihen ei ole kyllä moneen vuoteen koskettu, mutta sitten minulla sen ensimmäisen vuoden jälkeen vaihtui pääinstrumentiksi pop/jazz-laulu ja nyt minä teen sitä, olen ottanut siihen aina tunteja vuosittain ja käyn edelleen siis tunneilla ja teen tällä hetkellä siitä seuraavaksi B-tutkintoa. Eli siitä saa itse sitä palettia vuosien saatossa rakentaa ja miettiä, mihin haluaa keskittyä. Toiset haluavat keskittyä enemmän koulupuoleen ja sellaiseen ryhmän hallintaan ja kaikkeen sellaiseen, toiset haluavat sitten taas keskittyä siihen yksilöopetukseen. On täysin mahdollista, näin kokisin ja meillä on loistavat opettajat sitä varten kaikissa instrumenteissa.

Joel Wendelin: Ja lisäisin, vaikka en olekaan Aino enkä musiikkikasvattaja, niin tosiaan on mahdollista ja tiedän useita opiskelijoita, jotka käyvät juuri, heidän instrumenttinsa on vaikkapa klarinetti, ja he ovat musiikkikasvatuspuolella, niin sitten he käyvät ihan meidän klassisen puhallinpuolen klarinettiopettajalla vaikkapa. Että sinä saat kyllä korkeinta mahdollista opetusta, jos olet todella kiinnostunut ja haluat tehdä sitten tosi paljon sitä sooloinstrumenttia. Että se ei ole missään nimessä, jos kiinnostaa Muka ja kiinnostaa tuollainen tosi solistinenkin juttu, niin ehdottomasti ne eivät sulje toisiaan pois, näin Mukan ulkopuolelta voin sanoa.

Lotta Palin: Kiitos. Mennäänpä sitten ihan viimeiseen kysymykseen. Ihan lyhyesti, mikä on ollut parasta opiskelussa Sibelius-Akatemiassa?

Aino Tikkanen: Minä vastaan tähän, että ihmiset, yhteisö, verkostoituminen kanssamuusikoiden kanssa ja sitten näiden muiden ympärillä olevien ihmisten kanssa jotenkin yhdessä kasvaminen ja kehittyminen, niiden omien taitojen kehittyminen toisten ihmisten kanssa.

Joel Wendelin: Pidetään vastaus myös lyhyenä. Parasta Sibelius-Akatemiassa on minun mielestäni ollut nimenomaan ihmiset. Ne, ne joiden kanssa sitä musiikkia on tehty ja mitä kaikkea sitten vapaa-ajalla on tehty ja koettu. On sellaisia juttuja, että uskallan näin mainospuheena sanoa, että niitä on vaikea muualta, tätä tämmöistä yhteisöä ja tämmöistä ilmapiiriä saada, että ihan täysin tätä kokemusta suosittelen kaikille.

Lotta Palin: Superkiitokset teille molemmille osallistumisesta. Katsotaan tässä välissä taas lyhyt video ja sitten jatketaan vielä kolmannessa osiossa, eli nämä hakukohdekohtaiset ja hakuprosessikohtaiset kysymykset.

Kaisa Johansson: Nyt päästäänkin sitten tähän viimeiseen osioon ja Lotta on kysellyt kysymyksiä nyt tässä koko tämän tilaisuuden ajan ja nyt käännetäänkin vähän pöytää ja minä kyselenkin Lotalta nyt näitä hakuprosessiin liittyviä kysymyksiä. Voitaisiin mennä nyt ihan siihen ensimmäiseen kysymykseen. Tässä siis kysymykset ovat sellaisia, joita meiltä kysytään tosi usein, joten on niitä jo tähän etukäteen kerättu Lotalle vastattavaksi. Eli miten Sibelius akatemian hakuprosessi etenee ja miten haen?

Lotta Palin: Tämä on tosiaan varmaankin monelle jo ehkä osittain tuttua, olette saattaneet hakea aikaisempina vuosina. Mutta Sibelius-Akatemian hakuprosessi alkaa ennen kaikkea siitä, että luetaan todella todella tarkasti ja hartaudella läpi meidän valintaperusteet, jotka löytyvät jo meidän www-sivuilta. Eli jokaisen hakukohteen omat valintaperusteet sisältävät kaiken siihen hakemiseen liittyvän informaation, kaikki tiedot, kaikki osakokeet, kaikki deadlinet, kaikki määräykset niin sanotusti, miten prosessissa kuuluu menetellä. Eli suosittelen ihan ehdottomasti ensimmäisenä tutustumaan valintaperusteisiin tai valintaoppaisiin niin kuin näistä usein myös puhutaan. Hakuaika meillä on tammikuussa, eli me olemme tässä ensimmäisessä yhteishaussa. Ja Opintopolussa, kuten kaikissa muissakin Suomen yliopistoissa ja korkeakoulussa täytetään sitten hakulomake. Me käytämme Opintopolkua kaikkeen muuhunkin meidän prosessissa. Eli jos on videoita tai muita, niin Opintopolkuun ladataan nämä. Todistukset, kielitaitotodistukset, koulutodistukset palautetaan Opintopolkuun ja sinne tosiaan tulee sitten kysymyksinä ja ohjeina ne osat, mitä täytyy täyttää. Hakuaika on 7.-20.1. ja loppuu viimeisenä päivänä klo 15, eli kolmelta. Ja tämä on tiukka linja. Eli mikäli hakemusta ei siihen mennessä ole lähetetty ja sitä sisältöä kokonaan täytetty, niin valitettavasti myöhästyneitä hakemuksia ei voida ottaa huomioon, että tässä kannattaa olla todella tarkkana ja viimeisenä päivänä yleensä on paljon hakijoita, eli kehotan jo mahdollisuuksien mukaan laittamaan hakemusta etukäteen sisään. Itse hakemuksen lisäksi kysytään todistuksia, kuten tuossa mainitsin ja potentiaalisesti myös sitten noita ennakkotehtäviä. Niitä ei ole kaikissa hakukohteissa, mutta osassa on. Ja kuten nyt sitten tuossa on aikaisemmin jonkin verran kysymyksiä tullutkin, niin meillä tosiaan valintakokeet ovat sitten tästä koronasta johtuen pikkasen vaihtelevasti eri hakukohteissa. Eli meillä on joko kokonaan video- tai etähakuna suoritettavia valintakokeita, meillä saattaa olla vähän tällaisia hybridivalintakokeita, toisin sanoen, että ensimmäinen vaihe esimerkiksi saattaa olla videona tai etänä muuten ja sitten toisessa vaiheessa ne jotka sinne pääsevät, niin kutsutaan Helsinkiin varsinaiseen valintakoetilaisuuteen. Ja jos en ihan väärin muista, niin meillä on ainoastaan yksi hakukohde, joka on klassisen musiikin kanteleen pääinstrumentti, joka on sitten kokonaan lähivalintana eli Helsingissä. Tammikuussa tulee noita valintakoepäiviä, jos sitten näitä esimerkiksi Helsingin lähivalintoja ei ole vielä aikataulutettu, ne tulevat sinne valintaoppaaseen, ne kannattaa sieltä käydä tsekkaamassa ja tosiaan valinnat etenevät prosessin mukaisesti niin kuin valintaoppaassa on sitten kuvattu.

Kaisa Johansson: Täällä onkin nyt yksi kysymys maisterihausta, että onko maisterihaku kuitenkin helmikuussa?

Lotta Palin: Joo itse asiassa, tämä on hyvä pointti, mitä en tuossa muistanutkaan sanoa. Eli maisterihaku on ihan täysin samaan aikaan kun muutkin haut lukuun ottamatta meidän yhtä ainoatta maisteriohjelmaa, joka on siis Arts Management. Ja tämä maisterihaku on sitten helmikuussa johtuen siitä, että ohjelmaa muokattiin hieman tässä kuluneen syksyn aikana ja koska saatiin niin myöhään sitten vasta julki nämä uuden ohjelman vaatimukset, niin nyt sitten Arts Management on ainoa, joka on tässä omassa erillishaussaan, eli hakuaika alkaa 3.2. ja loppuu 24.2. Mutta muuten metodi periaatteessa toimii samalla tavalla kuin muissakin ohjelmissa, mutta että kaikki muut kandi-, maisteriohjelmat, kaikki muut ovat siinä tammikuun hakuajassa eli 7.-20.1.

Kaisa Johansson: Hyvä. Voidaan mennäkin sitten seuraavaan kysymykseen. Mitä materiaaleja minun toimitettava hakuvaiheessa, pitääkö minun toimittaa ennakkotehtäviä?

Lotta Palin: Hakuvaiheessa toimitetaan, eli siinä ihan heti hakuajan päättymisen jälkeen, todistukset. Eli me tarkistamme jokaisen hakijan hakukelpoisuus ja siihen tarvitaan sekä aiempien opintojen todistus, sekä sitten kielitaidon osoittava todistus. Eli nämä kaksi ovat ne, mitkä tulevat jokaiselta hakijalta ihan täysin huolimatta siitä, millä kielellä hakee opiskelemaan. Että jos hakee suomen kielellä tai ruotsin kielellä, niin yleensä on käytetty esimerkiksi yo-todistusta tai vastaavaa, mutta muitakin vaihtoehtoja on ja hyvin tarkasti kuvattu tuolla meidän kielitaitovaatimuksissa. Todistusten lisäksi voi olla, että tosiaan palautetaan ennakkotehtäviä, sanotaan että suurin piirtein puolet meidän hakukohteistamme käyttää ennakkokarsintaa. Niissä, missä ei sitten ennakkotehtäviä ole mainittu, niin niitä ei tarvitse toimittaa. Tämän lisäksi nyt sitten ensi vuonna, koska meillä on tosiaan suurelta osin näitä videohakuja lähes jokaisessa, vähintäänkin sitten osakokeena lähes jokaisessa koulutusohjelmassa, niin me pyydämme sitten kaikilta myös kuvallinen henkilötunniste, jotta voidaan tunnistaa sitten, että videolla esiintyy sama henkilö kuin hakemuksen on lähettänytkin. Että nämä kolme asiaa ovat ne, mihin kannattaa varautua ja ne tosiaan ladataan sinne Opintopolkuun ja siellä on sitten määritelty deadlinet. Suuri osa näistä todistuksesta ja ennakkotehtävistä palautetaan heti 27.1. mennessä, mutta sitten jos on näitä videoita, mitä palautetaan myöhemmässä vaiheessa, niin niihin on määritelty sitten aina ne omat deadlinet siellä Opintopolussa.

Kaisa Johansson: Hyvä, kiitos Lotta. Ja tosiaan nostan vielä, että kysykää ihmeessä siellä Q&A-osiossa kysymyksiä, jos teillä on tähän hakuprosessiin liittyen, niin voidaan tässä vastata vielä niihin. Mutta mennään seuraavaan kysymykseen. Eli voinko hakea useampaan kuin yhteen Sibelius-Akatemian hakukohteeseen?

Lotta Palin: Se onnistuu kyllä. Eli korkeakoulujen kevään ensimmäisessä yhteishaussa voi hakea yhteensä maksimissaan kuuteen hakukohteeseen, eli käytännössä se on se maksimiraja sitten meilläkin, mihin voi voi hakemuksia kerralla pistää. Ainoat rajoitteet, mitä meillä on sitten noin yleisesti koulutusohjelmien sisällä, on se, että sinä et voi samana vuonna hakea samassa pääaineessa tai pääinstrumentissa sekä kandi- että maisterivaiheeseen, että niistä on valittava, kumpaan sitten haluaa hakea. Ja jos olisitkin laittanut molempiin, niin sitten sinun hakemuksesi hyväksytään vain siihen, johon olet niin sanotusti kelpoisempi. Tämän lisäksi meillä on yksi yksittäinen erillistapaus, joka on sitten meidän pianokamarimusiikki ja liedin maisterikoulutus ja mikäli olet valmistunut meiltä aikaisemmin esimerkiksi piano pääaineena, niin silloin ei voi sitten enää hakea uudestaan tähän vielä pianokamarimusiikki-liediin.

Kaisa Johansson: Kiitos. Ja mennään eteenpäin suoraan, eli onko Sibelius-Akatemiassa käytössä ensikertalaisten kiintiöt? Tämä on tietenkin ollut nyt ajankohtainen asia. Ja voinko saada lisäpisteitä aiemmista musiikkiopinnoistani?

Lotta Palin: Joo, tämä on tosiaan se, mitä meiltä kysytään paljon. Eli Sibelius-Akatemiassa niin kuin Taideyliopistossa muutenkaan ei ole näitä ensikertalaisten kiintiöitä käytössä. Eli meillä käytännössä kuka tahansa voi siinä mielessä hakea, että vaikka olisi se aikaisempi vastaanotettu opiskelupaikka, niin se ei haittaa. Ja lisäpisteitä ei saa aiemmista musiikkiopinnoista, eli tässäkin tosiaan voidaan sanoa, että sitten se valintakoemenestys on ainoa, jolla on merkitystä tai joka arvostellaan. Eli siinä mielessä niistä taustaopinnoista ei sitten tässä tapauksessa ole hyötyä pisteiden muodossa. Totta kai tietysti varmasti hyödyttää valintakokeessa noin muuten.

Kaisa Johansson: Hyvä. Täällä on yksi kysymys, voiko musiikkiteknologian ennakkotehtävänä olevassa portfoliossa olla useita otteita tai pätkiä eri tuotannoistani?

Lotta Palin: Nyt täytyy sanoa, että en suorilta käsin muista musiikkiteknologian valintaperusteita. Niin sanoisin melkein, että jos on näitä ihan tiukkoja sisältökysymyksiä, niin kannattaa laittaa meille viestiä tuonne siba.hakijapalvelut-osastoon, niin vastataan sitten sähköpostitse sinne. Mutta että lähtökohtaisesti toki meillä kaikki tieto, jota pitäisi tarvita siihen hakemiseen, löytyy sieltä valintaperusteista. Eli mikäli niin siellä sitten mainittu, näin tulee menetellä valintaperusteiden mukaisesti.

Kaisa Johansson: Ja tosiaan lisäisin tähän, että sinne on jo laitettu tuonne vastattuihin kysymyksiin muun muassa linkki näihin hakuohjeisiin musiikkiteknologiaan. Okei, ja jatketaan sitten vielä viimeiseen kysymykseen. Milloin valintakokeet järjestetään? Pitääkö minun matkustaa paikan päälle Helsinkiin valintakokeeseen? Tästä olikin jo vähän ehkä puhetta tässä aikaisemmin. Ja voinko osallistua esimerkiksi etäyhteyden kautta? Tästä myös oli vähän puhetta aikaisemmin, pääset vielä vastaamaan.

Lotta Palin: Kyllä. Ja tämä tosiaan, mitä tuolla olikin, jos oikein huomasin, niin kysytty tästä koronatilanteesta ja tämähän on tosiaan se suurin tekijä nyt meillä näiden videohakujen lisääntymisen taustalla. Eli koska ei ihan täysin sitä ensi kevään tilannetta voida tietää, niin on sitten jo suuressa osin tätä varsinaista etäyhteys- tai videohakua sitten suosittu. Me olemme valintaperusteissa niissä hakukohteissa, joissa on sitten lähikokeita tai Helsingissä järjestettäviä valintakokeen osioita ollut, niin on erikseen määritelty tämä 16.3. Eli siihen mennessä me ilmoitamme hakijoille, mikäli siihen toteutustapaan tulisi koronan seurauksena muutoksia ja jouduttaisiin esimerkiksi siirtymään sitten kokonaisuudessaan tähän etätoteutuksen koronatilanteen takia. Tällaisessa tilanteessa totta kai pyritään mahdollisuuksien mukaan tekemään hyvin vähän muutoksia siihen varsinaiseen sisältöön, että puhutaan siitä toteutustavan muutoksesta, mutta siinä vaiheessa totta kai sitten toimitettaisiin uudet valintaperusteet mukana, jos se itse toteutustapakin muuttuisi. Muussa tapauksessa, että mikäli tähän koronatilanteeseen ei nyt tule mitään sellaista muutosta tai pahentumista, että olisi pakko siirtyä kokonaan etäkokeeseen, niin me menemme näillä valintaperusteilla, jotka nyt on julkaistu. Eli Helsingissä järjestetään ne osiot, jotka on Helsingissä ilmoitettu järjestettäväksi ja videolla tai etäyhteyden kautta järjestetään ne osiot, jotka on ilmoitettu järjestettäväksi. Eli niin kauan kun toisin sanotaan, joka on viimeistään 16.3., niin mennään sillä, mitä valintaperusteissa lukee. Eli jos Helsinkiin pyydetään matkustamaan, niin silloin Helsinkiin pitää matkustaa ja jos etäyhteyden kautta pyydetään osallistumaan, niin silloin osallistutaan etäyhteyden kautta. Ja nuo valintakokeet itsessään ovat hyvin todennäköisesti huhtikuun puolestavälistä toukokuun puoleenväliin, sille ajalle ajoittuvat yleensä, suurelta osin melkein voisin sanoa, että toukokuun puolella. Mutta meillä tulee tammikuussa sitten tosiaan sinne valintaoppaisiin ne alustavat aikataulut ja valintakoekutsut sitten toki lähetetään viimeistään 2 – 3 viikkoa ennen sitä varsinaista valintakoetilaisuutta, missä sitten on näitä henkilökohtaisia aikoja ja muita, että milloin pitää olla ja paikat ja tilat ja luokkahuoneet ja niin pois päin.

Kaisa Johansson: Täällä on Lotta vielä kysymys, joka on itse asiassa ihan hyvä varmaan vastata vielä tästä. Että onko Siballa mahdollista hakea sivuaineeseen pääaineen lisäksi, voisiko esimerkiksi hakea Mukalle pääaineeksi ja sivuaineeksi musateknologiaan?

Lotta Palin: Sivuaineita totta kai on mahdollista saada ja niitä lähes kaikissa koulutusohjelmissa käsittääkseni tehdään, mutta niihin ei ole varsinaisesti sellaista julkista hakua samalla kun on tämä meidän koulutusohjelmaan haku. Eli siinä vaiheessa sitten, kun pääsee opiskelemaan, niin voi sitten se oman aineryhmän koulutusohjelman suunnittelijan kanssa käydä läpi sitä omaa henkilökohtaista opintosuunnitelmaa ja sitten siellä pohditaan, että miten saataisiin yhdistettyä näitä muita sivuaineita siihen omiin opintoihin. Mutta että sivuaineet totta kai kyllä hyvinkin mahdollisia, mutta että ei voi varsinaisesti hakea tässä vaiheessa sivuaineeseen samalla kun hakee siihen omaan koulutusohjelmaansa tai pääaineeseen.

Kaisa Johansson: Täällä vielä kysyttiin, että voiko sivuaine olla oman aineryhmän ulkopuolelta? Ja sitten vielä nuorisokoulutuksesta kysymys, vaikka se nyt sinänsä on vähän eri asia, että onko sielläkin pääsykokeet?

Lotta Palin: Totta kai, siis kyllä ihan ehdottomasti, eli useinhan aineryhmä saattaa olla käytännössä sama kuin koulutusohjelma, että jos puhutaan vaikka kansanmusiikin aineryhmästä tai musiikkikasvatuksen aineryhmästä, niin kyllä sivuaineita voi ottaa myös muista aineryhmistä ja jopa toiselta osastolta, että se on kyllä mahdollista. Mutta oli nuorisokoulutuksesta?

Kaisa Johansson: Joo, nuorisokoulutuksesta, että onko sielläkin pääsykokeet tänä keväänä koronan takia etänä/videoina?

Lotta Palin: Nuorisokoulutuksen valintaperusteita ei ole vielä julkaistu, eli siinä mielessä en voi toivottavasti ottaa kantaa siihen toteutusmuotoon. Mutta on ensi keväänä 2021, niin on kyllä valintakokeet ja tulossa vielä ennen nyt sitten joulua nuo valintaperusteet myös julki tuonne meidän nettisivuille.

Kaisa Johansson: Hyvä, ja täällä oli vielä ihan viimeisenä kysymyksenä, että riittääkö englanninkieliseen maisteriohjelmaan englanninkielentaidon todentamiseksi AMK-todistus?

Lotta Palin: Näkemättä todistusta en voi vannoa. Mutta sanotaan näin, että mikäli sinun AMK-todistuksessasi on esimerkiksi nämä pakolliset kielitaito-opinnot, jotka ovat sen asetuksen mukaiset, niin ne on noin yleisesti ottaen kyllä hyväksytty englanninkielentaidon todistamiseksi. Mutta että mikäli haluat, niin voit lähettää esimerkiksi todistuskopion meille tuonne siba.hakijapalvelut-osoitteeseen, niin me voimme sen tsekata ja katsoa sieltä, että on sitten varmasti kielitaito kunnossa.

Kaisa Johansson: Hyvä, kiitos Lotta. Tässä oli kaikki kysymykset tällä erää.

Lotta Palin: Kiitokset. Jos jäi joku vaivaamaan, tuolla vastattiin aika paljon kysymyksiin jo ihan kirjoittamalla, mutta jos tuntuu, että haluatte vielä lisätietoa,  niin kehotan kaikkia pistämään meille sähköpostia. Me vastataan siellä, meitä on useampia ihmisiä vastaamassa teille ja muissakin asioissa saa totta kai olla aina yhteydessä. Puhelimitse voi ottaa yhteyttä myös, eli toivotaan toki, että kaikki kysymykset tulevat sitten vastatuksi teidän mielessänne, ettei mitään jää epäselvää siihen varsinaiseen hakuaikaan. Ja tässä vaiheessa toivotan teille kaikille iloista joulua ja onnea sitten tammikuun hakuun ja katsotaan vielä lopuksi yksi video ja sen jälkeen sitten meidän puolesta hei.