Kirjastonjohtaja Irmeli Koskimies eläkkeelle

|
Blogi

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kirjastonjohtajan paikalta eläköityvä
Irmeli Koskimies on tehnyt pitkän uran Sibelius-Akatemian kirjastossa. Hänen aloittaessa Sibelius-Akatemiassa kirjastotoiminta oli pienempää ja kirjasto sijaitsi Eduskunnan nykyisissä tiloissa Pohjoisella  Rautatiekadulla.  Kesällä 1983 kirjasto muutti Töölönkatu 28 :an kahteen ylimpään kerrokseen. Töölönkadulla kirjasto ehti olla 28 vuotta ja sieltä se siirtyi Musiikkitaloon elokuussa 2011. Musiikkitalossa kirjasto sai yli tuhannen neliön tilat myös kahdessa kerroksessa. Heti 2012 vuoden lopulla alettiin tunnustella Taideyliopisto-yhteistyötä, joka on jatkunut ja laajentunut menestyksekkäästi aina tähän syksyyn saakka.  Ensimmäinen päivä tammikuuta alkaen Sibelius-Akatemian kirjasto on virallisesti osa Taideyliopiston kirjastoa.  

Jenni Mikkonen haastatteli Irmeli Koskimiestä ja tässä kuulemme hänen ajatuksiaan eri vuosilta ja myös siitä millaisin terveisin hän lähettää Taideyliopiston kirjaston henkilökunnan kohti yhteistä, uutta organisaatiota.

 

Milloin ja miten päädyit töihin Sibelius-Akatemian kirjastoon?

Aloitin 1.1.1982 ja työpaikkailmoituksen huomasi eräs ystävättäreni, joka kehotti hakemaan Sibelius-Akatemiaan. Tulin haastatteluun ja sain paikan. Musiikkitausta auttoi ja sopiva aineyhdistelmä.

Oletko huomannut kirjaston asiakaskunnassa muutoksia tai onko asiakkailla nykyisin erilaisia odotuksia kirjastolle, kuin vaikka 20 vuotta sitten?

Totta kai kehitystä on ollut valtavasti. Opiskelijat tulevat ja menevät, mutta vielä on paljon niitäkin käyttäjiä, jotka ovat olleet mukana 80-luvulta asti. Suuri muutos on ollut tietotekniikka, tietokannat, tiedonhankinnan opetus, aineistojen digitointi ja yhä kasvavat kokoelmat. Näitä kaikkia on tarvittu tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun tarpeisiin. Täytyy sanoa, että tämä on ollut huikea matka ”käsinvälityksestä” korkeaan tietotekniikkaan.

Mitkä ovat olleet parhaita muistojasi työurasi ajalta?

Kirjasto on saanut yliopiston johdolta pääsääntöisesti hyvää palautetta ja myös asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Myös kirjaston asema erillislaitoksena on ollut erittäin hyvä asia; kehittämisen ja toiminnan vapaus on vaatinut myös ehdotonta vastuuta meiltä kaikilta. Viimeisimpänä hyvänä asiana voi mainita Musiikkitaloon muuton ja toimimisen modernissa tilassa lähempänä konserttielämää. Tänne on aina ollut mukava tulla.

Millainen merkitys verkostoilla on ollut työurallesi?

Verkostot ovat ehdottoman tärkeitä; mietitään vaikka Kansalliskirjaston roolin tärkeyttä, Suomen yliopistokirjastojen yhteistyötä ja muuta kansallista kirjastokenttää. Olemme paljon tehneet yhteistyötä myös pohjoismaisten ja balttilaisten kirjastojen kanssa. Kirjastomme on verkottunut monipuolisesti Euroopassa ja maailmanlaajuisestikin. Ilman laajaa yhteistyötä kirjasto ei voisi toimia.

Millaisia terveisiä haluat lähettää Taideyliopiston kirjaston uudelle johtajalle Tommi Harjulle ja Taideyliopiston kirjaston työntekijöille?

Kirjasto saa vastuullisen, osaavan ja musiikkitaustaisen johtajan. Tommi kokoaa varmasti Taideyliopiston kirjastojen toiminnan yhteen parhaalla mahdollisella tavalla ja kaikki te kehitätte sitä yhdessä. Hyvää työtä on tehty jo paljon.  Se, mitä sanoin Tommille ohjeeksi kirjastojen yhteisellä kahvilla, pätee myös tässä terveisinä teille kaikille; toimikaa kaikki korkealla työmoraalilla, olkaa lojaaleja yliopiston johdolle ja ministeriön pyrkimyksille ja ahkeroikaa yhdessä tasapuolisesti toinen toistenne osaamista kunnioittaen.
Älkää unohtako huumoria, lämpöä ja välittämistä.

 

 

Alkuperäinen kuva: http://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/Intervalli_2011_03_1...

Asiasanat